Hoitajien näkemyksiä elintapaohjauksen toteutumisesta : kuvaileva kirjallisuuskatsaus
Ruuska, Tiina; Uotila, Maria (2020)
Ruuska, Tiina
Uotila, Maria
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020052012699
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020052012699
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata hoitajien toteuttamaa elintapaohjausta erilaisille potilasryhmille kuvailevan kirjallisuuskatsauksen keinoin. Opinnäytetyön tehtävänä oli vastata kysymykseen siitä, miten hoitajat kuvaavat antamaansa elintapaohjausta. Opinnäytetyön tavoitteena oli saada tietoa elintapaohjauksesta, jota on mahdollista hyödyntää Pirkanmaan sairaanhoitopiirin elintapaohjauksen kehittämistyössä. Työn tilaajana toimi Pirkanmaan sairaanhoitopiiri.
Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Aineiston haku tehtiin käyttäen Andor-, Medic- ja CINAHL -tietokantoja ja haussa käytettiin sisäänotto- ja poissulkukriteereitä. Haussa ei kuitenkaan löytynyt riittävän hyvin opinnäytetyön tarkoituksen kannalta kirjallisuuskatsaukseen soveltuvia tutkimuksia, joten tutkimukset etsittiin manuaalisen haun avulla muiden tutkimusten lähdeluetteloista. Aineistoksi valittiin seitsemän tutkimusta. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin avulla.
Tuloksista ilmeni, että hoitajat pitivät potilaskeskeisyyttä tärkeänä periaatteena antamassaan ohjauksessa. Hoitajat kunnioittivat potilaan yksilöllisyyttä sekä itsemääräämisoikeutta sekä he muokkasivat antamaansa ohjausta potilaan yksilöllisten tekijöiden mukaan. Potilaan motivaatio ja erilaiset potilaaseen liittyvät taustatekijät otettiin myös huomioon ohjauksessa. Tuloksista tuli ilmi myös joitakin ei-potilaskeskeisiä toimintatapoja, joita käytettiin ohjauksessa.
Tulosten perusteella merkittävimmiksi elintapaohjausta estäviksi tekijöiksi nousivat ajan puute, potilaan haluttomuus ottaa ohjausta vastaan, opetusmateriaalin riittämättömyys, selkeän ohjausrungon puute sekä puutteet hoitajien ohjaustaidoissa ja tietämyksessä. Elintapaohjausta edistäviä tekijöitä olivat hoitajien kokemus ja tietämys. Motivoiva haastattelu nähtiin myös tehokkaana ohjausmenetelmänä.
Jatkotutkimusehdotuksena on kyselyn tekeminen hoitajille elintapaohjauksen toteutumisesta. Kyselyn avulla olisi mahdollista saada elintapaohjauksen toteutumisesta kohdennetusti tietoa esimerkiksi tietyn sairaanhoitopiirin toimialueen sisällä. Kyselyn avulla olisi mahdollista saada tietoa juuri kyseisellä toimialueella tai yksikössä havaituista elintapaohjauksen kehittämistarpeista.
Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Aineiston haku tehtiin käyttäen Andor-, Medic- ja CINAHL -tietokantoja ja haussa käytettiin sisäänotto- ja poissulkukriteereitä. Haussa ei kuitenkaan löytynyt riittävän hyvin opinnäytetyön tarkoituksen kannalta kirjallisuuskatsaukseen soveltuvia tutkimuksia, joten tutkimukset etsittiin manuaalisen haun avulla muiden tutkimusten lähdeluetteloista. Aineistoksi valittiin seitsemän tutkimusta. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin avulla.
Tuloksista ilmeni, että hoitajat pitivät potilaskeskeisyyttä tärkeänä periaatteena antamassaan ohjauksessa. Hoitajat kunnioittivat potilaan yksilöllisyyttä sekä itsemääräämisoikeutta sekä he muokkasivat antamaansa ohjausta potilaan yksilöllisten tekijöiden mukaan. Potilaan motivaatio ja erilaiset potilaaseen liittyvät taustatekijät otettiin myös huomioon ohjauksessa. Tuloksista tuli ilmi myös joitakin ei-potilaskeskeisiä toimintatapoja, joita käytettiin ohjauksessa.
Tulosten perusteella merkittävimmiksi elintapaohjausta estäviksi tekijöiksi nousivat ajan puute, potilaan haluttomuus ottaa ohjausta vastaan, opetusmateriaalin riittämättömyys, selkeän ohjausrungon puute sekä puutteet hoitajien ohjaustaidoissa ja tietämyksessä. Elintapaohjausta edistäviä tekijöitä olivat hoitajien kokemus ja tietämys. Motivoiva haastattelu nähtiin myös tehokkaana ohjausmenetelmänä.
Jatkotutkimusehdotuksena on kyselyn tekeminen hoitajille elintapaohjauksen toteutumisesta. Kyselyn avulla olisi mahdollista saada elintapaohjauksen toteutumisesta kohdennetusti tietoa esimerkiksi tietyn sairaanhoitopiirin toimialueen sisällä. Kyselyn avulla olisi mahdollista saada tietoa juuri kyseisellä toimialueella tai yksikössä havaituista elintapaohjauksen kehittämistarpeista.