Sairaanhoitajan haavansulkumenetelmien osaaminen
Mäenpää, Emma; Virtaanvuo, Ilona (2020)
Mäenpää, Emma
Virtaanvuo, Ilona
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020052112766
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020052112766
Tiivistelmä
Sairaanhoitajat avustavat haavojen sulkemisessa leikkaussaleissa sekä sulkevat itse pienempiä haavoja päivystyksissä. Tämän lisäksi sairaanhoitajat kohtaavat paljon suljettuja haavoja niin osastolla, kuin vastaanotollakin. Jokaisen sairaanhoitajan on hyvä tuntea yleisemmin käytetyt haavansulkumenetelmät sekä kuinka ne vaikuttavat haavan paranemiseen ja infektioriskiin. Näin sairaanhoitaja voi omassa työssään ohjata potilasta parhaalla mahdollisella tavalla haavanhoidossa ja arvioida haavan paranemista.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää haavansulkumenetelmän vaikutus haavan paranemiseen ja infektioriskiin. Tavoitteena oli koota vertaisarvioitua tutkimustietoa sairaanhoitajille eri haavansulkumenetelmistä ja niiden vaikutuksista. Opinnäytetyössä etsittiin kuvailevaa kirjallisuuskatsauksen menetelmää käyttäen vastausta seuraavaan kysymykseen: Miten valittu haavansulkumenetelmä ja -materiaali vaikuttaa haavan paranemiseen ja infektioriskiin? Kirjallisuushaku tehtiin seuraaviin tietokantoihin: PubMed, Cinahl ja Medic. Aineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysilla.
Tuloksista kävi ilmi eri haavansulkumenetelmien vertailun haasteellisuus. Osa tuloksista oli ristiriidassa keskenään. Tutkimuksia tarkastellessa todettiin haavahakasten käytöllä olevan yhteys korkeampaan infektioasteeseen ja hakasia käytettäessä esiintyvän enemmän haavakomplikaatioita. Triklosaanin käytöllä ei havaittu suoraan alhaisempaa infektioastetta, mutta sen käytöllä oli kliinistä merkitystä. Noninvasiivisilla haavansulkumenetelmillä todettiin alhaisin infektioaste.
Opinnäytetyön tulosten avulla sairaanhoitaja voi kehittä omaa haavansulkumenetelmien tuntemustaan ja osaamistaan, sekä hyödyntää tietoa potilasohjauksessa. Noninvasiivisten haavansulkumenetelmien käyttöä leikkaustoiminnassa sekä päivystys- ja ensiaputoiminnassa tulisi tutkia enemmän.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää haavansulkumenetelmän vaikutus haavan paranemiseen ja infektioriskiin. Tavoitteena oli koota vertaisarvioitua tutkimustietoa sairaanhoitajille eri haavansulkumenetelmistä ja niiden vaikutuksista. Opinnäytetyössä etsittiin kuvailevaa kirjallisuuskatsauksen menetelmää käyttäen vastausta seuraavaan kysymykseen: Miten valittu haavansulkumenetelmä ja -materiaali vaikuttaa haavan paranemiseen ja infektioriskiin? Kirjallisuushaku tehtiin seuraaviin tietokantoihin: PubMed, Cinahl ja Medic. Aineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysilla.
Tuloksista kävi ilmi eri haavansulkumenetelmien vertailun haasteellisuus. Osa tuloksista oli ristiriidassa keskenään. Tutkimuksia tarkastellessa todettiin haavahakasten käytöllä olevan yhteys korkeampaan infektioasteeseen ja hakasia käytettäessä esiintyvän enemmän haavakomplikaatioita. Triklosaanin käytöllä ei havaittu suoraan alhaisempaa infektioastetta, mutta sen käytöllä oli kliinistä merkitystä. Noninvasiivisilla haavansulkumenetelmillä todettiin alhaisin infektioaste.
Opinnäytetyön tulosten avulla sairaanhoitaja voi kehittä omaa haavansulkumenetelmien tuntemustaan ja osaamistaan, sekä hyödyntää tietoa potilasohjauksessa. Noninvasiivisten haavansulkumenetelmien käyttöä leikkaustoiminnassa sekä päivystys- ja ensiaputoiminnassa tulisi tutkia enemmän.