Selvitys hiehojen kasvatuksen ulkoistamisesta Satulin tilalla
Mänki, Annaleena (2020)
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020052213095
http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020052213095
Tiivistelmä
Suomessa lypsykarjatilojen hiehonkasvatus tapahtuu tyypillisesti omalla tilalla. Hiehonkasvatuksen oletetaan tapahtuvan muiden töiden ohessa, vaikka todellisuudessa hiehot vaativat erilaista hoitoa, olosuhteita ja ruokintaa kuin lypsylehmät. Tehottomalla kasvatuksella hiehonkasvatuskustannukset ovat usein korkeat.
Hiehonkasvatuksen ulkoistamisella usein haetaan taloudellista hyötyä. Kun hiehot viedään muualle kasvamaan, saadaan navettaan sijoitettua enemmän tuottavia lypsylehmiä. Hiehonkasvatuksen ulkoistamisen mahdollisuutta tulee kuitenkin tarkastella tilakohtaisesti.
Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, voiko hiehonkasvatuksen ulkoistaminen olla vaihtoehto Satulin tilalle tilan kehittämisen kannalta. Tarkoituksena oli selvittää hiehonkasvatuksen kustannukset tilalla sekä ulkoistettuna. Tavoitteena oli myös selvittää ulkoistamisen riskit ja hyödyt.
Hiehojen keskipoikimaikä on Satulin tilalla korkea verrattuna Suomen keskiarvoon. Hiehot siis poikivat myöhemmin kuin kahden vuoden ikäisenä, minkä johdosta kasvatuskustannukset nousevat. Kustannuksissa kävi ilmi, että ulkoistamisen ja kotitilalla tapahtuvan kasvatuksen kustannukset eroavat hieman toisistaan. Ulkoistettaessa hiehopihatto jäisi tilalla tyhjäksi. Tyhjään pihattoon tulisi silloin sijoittaa tuottavia eläimiä, kuten lihahiehoja tai lypsylehmiä. Jos hiehonkasvatus jatkuu tilalla, tulee siihen tehdä kehittäviä muutoksia.
Hiehonkasvatuksen ulkoistamisella usein haetaan taloudellista hyötyä. Kun hiehot viedään muualle kasvamaan, saadaan navettaan sijoitettua enemmän tuottavia lypsylehmiä. Hiehonkasvatuksen ulkoistamisen mahdollisuutta tulee kuitenkin tarkastella tilakohtaisesti.
Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, voiko hiehonkasvatuksen ulkoistaminen olla vaihtoehto Satulin tilalle tilan kehittämisen kannalta. Tarkoituksena oli selvittää hiehonkasvatuksen kustannukset tilalla sekä ulkoistettuna. Tavoitteena oli myös selvittää ulkoistamisen riskit ja hyödyt.
Hiehojen keskipoikimaikä on Satulin tilalla korkea verrattuna Suomen keskiarvoon. Hiehot siis poikivat myöhemmin kuin kahden vuoden ikäisenä, minkä johdosta kasvatuskustannukset nousevat. Kustannuksissa kävi ilmi, että ulkoistamisen ja kotitilalla tapahtuvan kasvatuksen kustannukset eroavat hieman toisistaan. Ulkoistettaessa hiehopihatto jäisi tilalla tyhjäksi. Tyhjään pihattoon tulisi silloin sijoittaa tuottavia eläimiä, kuten lihahiehoja tai lypsylehmiä. Jos hiehonkasvatus jatkuu tilalla, tulee siihen tehdä kehittäviä muutoksia.