Kotisairaalan infektiopotilaan tiedon tarve : hoitotyön kehittäminen

Abstract

Infektiopotilaiden hoitoajat osastoilla ovat lyhentyneet huomattavasti. Yhä enemmän panostetaan kotiin annettavaan sairaalatasoiseen hoitoon. Omat haasteensa hoidon onnistumiseen tuovat koti hoitoympäristönä, potilasohjaus sekä potilaan itsensä kokema tiedon tarve.

Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää kotisairaalassa olevien potilaiden tiedon tarvetta Sairaalapotilaan Tiedon tarve (SPTT)-mittarin avulla (© Leino-Kilpi, Salanterä, Hölttä 2003). Kyselytutkimuslomakkeena käytettiin alkuperäistä SPTT-lomaketta, joka sisälsi 40 kysymystä jakautuen kuuteen eri osa-alueeseen.

Tavoitteena oli saada tietoa, jonka perusteella kotisairaalan toimintaa voidaan jatkossa kehittää asiakaslähtöisemmäksi ja tehokkaammaksi tekemällä infektiopotilaille opaslehtinen, joka palvelisi paremmin heidän hoitoaan. Opinnäytetyö tehtiin yhteistyössä Turun kotisairaalan kanssa.

Tutkimuksen kohderyhmänä olivat Turun kotisairaalan infektiopotilaat. Kotisairaalan henkilökunta jakoi kyselylomakkeet kohderyhmässä oleville kolmellekymmenelle potilaalle. Vastauksia saimme kaksitoista kappaletta eli 40 % kyselytutkimukseen osallistuneista. Tutkimusaineisto kerättiin 2-4 viikon aikana maalis-huhtikuussa 2020.

Eniten tietoa potilaat kokivat tarvitsevansa biologis-fyysisestä osa-alueesta, kuten komplikaatioista, sairauteen liittyvistä oireista sekä oman toiminnan vaikutuksesta komplikaatioiden ehkäisyssä. Myös kokemuksellisen osa-alueen tiedon tarpeen potilaat kokivat tärkeäksi. Taloudellisen ja sosiaalisen osa-alueen tiedon tarve jakautui potilaiden vastausten perusteella eniten.

Vastausten perusteella potilaat olivat hyvin valveutuneita, esimerkiksi potilasasiakirjoihin liittyvät asiat, tietojen luovuttaminen, omat oikeudet ja omaan hoitoon koskevaan päätöksentekoon osallistuminen koettiin tärkeiksi.

Vastauksia läpikäydessä pohdittiin, millainen vaikutus potilaan iällä, sukupuolella ja sosiaalisella sekä taloudellisella taustalla oli vastaushetkellä.

Treatment times for a patient with an infection have been significantly shortened in hospital. More and more is being invested in hospital-level home care. The home as a care environment, patient guidance and the need for information experienced by the patient themselves bring challenges to the success of the treatment.

The purpose of the thesis was to find out the need for information of a patient with an infection in a home hospital with the help of Received Knowledge of Hospital Patients (RKHP) (© Leino-Kilpi, Salanterä, Hölttä 2003) -scale. The original questionnaire RKHP-form was used which contained 40 questions divided into six different sections.

The aim was to obtain information on the basis of which the operations of the home hospital can be further developed to be more customer-oriented and efficient by making a guide for a patient with an infection that would better serve their care. The thesis was done in collaboration with Turku Home Hospital. The target group of the study were patients with an infection at Turku Home Hospital.

Home hospital workers distributed questionnaires to thirty patients in the target group. We received twelve responses, which is 40% of the survey participants. Research data were collected during 2-4 weeks from March to April 2020.

Patients felt that they needed the most information about the biological-physical aspect, such as complications, disease-related symptoms, and the effect of their own actions in preventing complications. Patients also felt the need for experiential knowledge was important.The need for information in the economic and social field was the most distributed based on patient responses.

Based on the responses, patients were well informed, for example, patient records, disclosure, self-rights, and participation in self-care decision-making were considered important.

A review of the responses considered the effect on the patient's age, gender, and social and economic background at the time of response.