Yritysvastuullisuuden vaikutus kuluttajan ostopäätökseen
Rossander, Annikki (2020)
Rossander, Annikki
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020052513363
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020052513363
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena on selvittää yksilöhaastatteluiden avulla, miten kuluttaja ymmärtää ja kokee yritysvastuun, ja sen vaikutuksesta heidän ostopäätöksiinsä. Halusin myös selvittää, onko yritysten käyttämillä standardeilla ja sertifikaateilla merkitystä kuluttajan ostopäätökseen. Haastattelin yhteensä kymmenen henkilöä lokakuussa 2019, viikoilla 43-44.
Teoriaosassa kirjoitan yritysvastuusta ja miten se jakautuu eri osa-alueisiin. Kirjoitan myös elämästä ruukkien aikaan, jolloin ei vielä puhuttu yritysvastuusta, vaikka toiminta ruukkien ympärillä yritysvastuu oli kaiken keskiössä. Jatkan hetkeen kun YK:n julkaisi Bruntlandtin komission raportin, jossa määriteltiin kestävä kehitys. Teoriaosuudessa tuon esille myös kuluttajaymmärrystä ja ostoprosessia.
Tänä päivänä jokaiseen asiaan ja tekemiseen yhdistetään kestävä kehitys ja yritysvastuu. Yritykset määrittelevät jo liiketoimintastrategiaansa asiat, mitä heidän tulee tehdä ja miten tulee toimia, jotta vastuullinen strategia jalkautuisi yrityksen toiminnan eri osa-alueille. He käyttävät paljon rahaa saadakseen kuluttajat tiedostamaan ja ymmärtämään heidän vastuullisia toimia. Se käyttää rahaa kiillottaakseen yrityskuvaa mainosten avulla. Yritysmaailmaan on tullut virallisia ja epävirallisia merkkejä, joiden kautta viestitään tuotteen ja palvelun vastuullisuutta. Yritykset käyttävät paljon aikaa ja kuluttajakäyttäytymisen tutkimiseen ja analysointiin mutta kuluttajan arvoihin, ystävien kanssa käytäviin keskusteluihin ja uutisvirtojen kautta ilmitulleisiin kolauksiin on yritysten erittäin vaikea vaikuttaa. Vastuullisessa liiketoiminnassa yrityksen arvot ja teot pitää kohdata toisensa.
Haastatteluiden perusteella voidaan todeta, että yritysten omat olettamukset ja kuluttajien ymmärrys eivät ole kohdanneet. Kuluttajat eivät välttämättä osaa eritellä yritysvastuun alueita kolmeen eri osa-alueeseen. Kuluttajien ostokäyttäytyminen muuttui jos yritys oli saanut ison kolauksen maineeseensa. Myös ostokäyttäytyminen tuotteiden ja palveluiden osalta oli erilainen, jos tehtiin ostoksia kivijalkakaupassa tai verkkokaupassa. Haastatteluiden perusteella erilaiset vastuullisuutta kuvaavat sertifikaatit ja standardit eivät edesauttaneet ja ohjanneet kuluttajaa tekemään ostopäätöksiä. Tuotteen hinnoittelulla ei ollut merkitystä vaan sillä, että se oli vastuullisesti tuotettu. Haastateltavat toivat esille sen, että yritysten tulisi tuoda enemmän läpinäkyvyyttään toimiinsa. Haastateltavat toivat esille myös sen, että he mieluummin tuotteita ja palveluita kotimaisilta yrityksiltä, jolloin he kokevat sen olevan lähituote ja hiilijalanjälki pysyy pienempänä.
Teoriaosassa kirjoitan yritysvastuusta ja miten se jakautuu eri osa-alueisiin. Kirjoitan myös elämästä ruukkien aikaan, jolloin ei vielä puhuttu yritysvastuusta, vaikka toiminta ruukkien ympärillä yritysvastuu oli kaiken keskiössä. Jatkan hetkeen kun YK:n julkaisi Bruntlandtin komission raportin, jossa määriteltiin kestävä kehitys. Teoriaosuudessa tuon esille myös kuluttajaymmärrystä ja ostoprosessia.
Tänä päivänä jokaiseen asiaan ja tekemiseen yhdistetään kestävä kehitys ja yritysvastuu. Yritykset määrittelevät jo liiketoimintastrategiaansa asiat, mitä heidän tulee tehdä ja miten tulee toimia, jotta vastuullinen strategia jalkautuisi yrityksen toiminnan eri osa-alueille. He käyttävät paljon rahaa saadakseen kuluttajat tiedostamaan ja ymmärtämään heidän vastuullisia toimia. Se käyttää rahaa kiillottaakseen yrityskuvaa mainosten avulla. Yritysmaailmaan on tullut virallisia ja epävirallisia merkkejä, joiden kautta viestitään tuotteen ja palvelun vastuullisuutta. Yritykset käyttävät paljon aikaa ja kuluttajakäyttäytymisen tutkimiseen ja analysointiin mutta kuluttajan arvoihin, ystävien kanssa käytäviin keskusteluihin ja uutisvirtojen kautta ilmitulleisiin kolauksiin on yritysten erittäin vaikea vaikuttaa. Vastuullisessa liiketoiminnassa yrityksen arvot ja teot pitää kohdata toisensa.
Haastatteluiden perusteella voidaan todeta, että yritysten omat olettamukset ja kuluttajien ymmärrys eivät ole kohdanneet. Kuluttajat eivät välttämättä osaa eritellä yritysvastuun alueita kolmeen eri osa-alueeseen. Kuluttajien ostokäyttäytyminen muuttui jos yritys oli saanut ison kolauksen maineeseensa. Myös ostokäyttäytyminen tuotteiden ja palveluiden osalta oli erilainen, jos tehtiin ostoksia kivijalkakaupassa tai verkkokaupassa. Haastatteluiden perusteella erilaiset vastuullisuutta kuvaavat sertifikaatit ja standardit eivät edesauttaneet ja ohjanneet kuluttajaa tekemään ostopäätöksiä. Tuotteen hinnoittelulla ei ollut merkitystä vaan sillä, että se oli vastuullisesti tuotettu. Haastateltavat toivat esille sen, että yritysten tulisi tuoda enemmän läpinäkyvyyttään toimiinsa. Haastateltavat toivat esille myös sen, että he mieluummin tuotteita ja palveluita kotimaisilta yrityksiltä, jolloin he kokevat sen olevan lähituote ja hiilijalanjälki pysyy pienempänä.