Vanhan asuinrakennuksen kuntotutkimus korjaussuunnittelun lähtökohtana
Kause, Joel (2020)
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020052212998
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020052212998
Tiivistelmä
Rakennusten sisäilmaongelmat ovat olleet yhteiskunnallisesti nyt enemmän esillä kuin aiemmin, koska ihmisten ymmärrys sisäilmaongelmien aiheuttamista terveyshaitoista kasvaa. Asuinrakennuksien korjausrakentaminen on moniongelmaisissa rakennuksissa usein taloudellisesti kannattamatonta ja suuri osa korjauksista epäonnistuu. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, miten vanhan asuinrakennuksen korjaussuunnittelulle voidaan luoda mahdollisimman hyvät lähtökohdat moniongelmaisessa rakennuksessa.
Tutkimusmenetelminä käytettiin ensin teoriaan perustuvaa kartoittavaa tutkimusosiota sisäilmaongelmia aiheuttavista tekijöistä. Teoriaa sovellettiin tutkimuksen toisessa teknisessä osiossa, jossa suoritettiin kosteus- ja sisäilmateknisiä kenttätutkimuksia. Tutkimuksessa pyrittiin huomioimaan kaikki sisäilman laatuun vaikuttavat tekijät. Kartoittavassa teoriaosiossa tarkasteltiin myös voimassa olevaa lainsäädäntöä sekä erilaisia toimenpiderajoja sisäilmahaittaa aiheuttaville tekijöille. Tutkimuksessa teknisten tutkimusten kohteina toimi kaksi sisäilmaongelmista kärsivää 1980-luvun alussa rakennettua rivitaloa.
Keskeisenä tutkimustuloksena todettiin ymmärrys asioiden välisiin syy- ja seuraussuhteisiin sekä sisäilmaongelmien syntymisen usein monien tekijöiden summana. Näiden tekijöiden selvittäminen ja kokemusperäinen kokonaisuuden arviointi huomattiin tutkimuksessa erittäin tärkeäksi, sekä onnistuneen korjaussuunnittelun vaatimukseksi. Vanhojen rakennusten rakennusmateriaaleina on käytetty myös terveydelle haitallisia materiaaleja, jotka tulee tuntea haittatekijöitä arvioitaessa. Tutkimuksessa käsiteltiin sisäilmahaittaa aiheuttavien tekijöiden purkutöiden sekä korjaustöiden tärkeimpiä periaatteita, näin saatiin ymmärrystä vuosikymmenten aikana rakennukseen kertyneiden epäpuhtauksien vaikutuksesta. Lain mukaan sisäilmahaittaa aiheuttavat tekijät tulisi korjata, eikä terveyshaittoja saisi sisäilmassa esiintyä. Huolellisella kuntotutkimuksella ja korjaustarpeen arvioinnilla ennen korjaustapojen valintaa, huomattiin tärkeä rooli korjausten onnistumisen kannalta.
Tätä tutkimusta voi hyödyntää esimerkiksi huonosta sisäilmasta kärsivän rakennuksen korjaushanketta suunnitteleva tai sisäilmaongelmista keskeistä tietoa tarvitseva.
Tutkimusmenetelminä käytettiin ensin teoriaan perustuvaa kartoittavaa tutkimusosiota sisäilmaongelmia aiheuttavista tekijöistä. Teoriaa sovellettiin tutkimuksen toisessa teknisessä osiossa, jossa suoritettiin kosteus- ja sisäilmateknisiä kenttätutkimuksia. Tutkimuksessa pyrittiin huomioimaan kaikki sisäilman laatuun vaikuttavat tekijät. Kartoittavassa teoriaosiossa tarkasteltiin myös voimassa olevaa lainsäädäntöä sekä erilaisia toimenpiderajoja sisäilmahaittaa aiheuttaville tekijöille. Tutkimuksessa teknisten tutkimusten kohteina toimi kaksi sisäilmaongelmista kärsivää 1980-luvun alussa rakennettua rivitaloa.
Keskeisenä tutkimustuloksena todettiin ymmärrys asioiden välisiin syy- ja seuraussuhteisiin sekä sisäilmaongelmien syntymisen usein monien tekijöiden summana. Näiden tekijöiden selvittäminen ja kokemusperäinen kokonaisuuden arviointi huomattiin tutkimuksessa erittäin tärkeäksi, sekä onnistuneen korjaussuunnittelun vaatimukseksi. Vanhojen rakennusten rakennusmateriaaleina on käytetty myös terveydelle haitallisia materiaaleja, jotka tulee tuntea haittatekijöitä arvioitaessa. Tutkimuksessa käsiteltiin sisäilmahaittaa aiheuttavien tekijöiden purkutöiden sekä korjaustöiden tärkeimpiä periaatteita, näin saatiin ymmärrystä vuosikymmenten aikana rakennukseen kertyneiden epäpuhtauksien vaikutuksesta. Lain mukaan sisäilmahaittaa aiheuttavat tekijät tulisi korjata, eikä terveyshaittoja saisi sisäilmassa esiintyä. Huolellisella kuntotutkimuksella ja korjaustarpeen arvioinnilla ennen korjaustapojen valintaa, huomattiin tärkeä rooli korjausten onnistumisen kannalta.
Tätä tutkimusta voi hyödyntää esimerkiksi huonosta sisäilmasta kärsivän rakennuksen korjaushanketta suunnitteleva tai sisäilmaongelmista keskeistä tietoa tarvitseva.