Kävelyrobotiikka neurologisessa fysioterapiassa

Abstract

Kävelyharjoittelu on merkittävä osa neurologista fysioterapiaa, ja sitä voi toteuttaa erilaisin keinoin. Perusajatuksena harjoittelussa on tasapainon, lihasvoiman ja koordinaation parantaminen tai ylläpitäminen osana kävelyä. Kävelyrobotiikka on lisääntynyt Suomessa ja otettu käyttöön kävelyharjoittelun välineeksi jo ainakin 10:ssä eri kuntoutuslaitoksessa. Kävelyrobotit mahdollistavat neutraalin ja symmetrisen kävelymallin kuntoutujalla sekä useita toistoja harjoittelun aikana. Laitteilla voidaan suorittaa tehtäväkeskeistä ja yksilöllistä harjoittelua kuntoutujan liikkumiskyvyn mukaan. Ne soveltuvat käytettäväksi muun muassa selkäydinvammaa, aivoverenkiertohäiriötä ja Parkinsonin tautia sairastaville henkilöille.

Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää kuvailevan kirjallisuuskatsauksen avulla, millaisia käyttömahdollisuuksia Suomessa käytössä olevilla kävelyroboteilla on neurologisessa fysioterapiassa kävelyn kuntoutuksessa, ja miten niillä suoritettu harjoittelu eroaa perinteisestä harjoittelumuodosta. Teoreettinen viitekehys sisältää tietoa kävelyn edellytyksistä, robottiavusteisen kävelyharjoittelun laitteista sekä neurologisesta fysioterapiasta. Opinnäytetyön tutkimuskysymyksien avulla selvitettiin, millaisia hyötyjä robottiavusteisella kävelyharjoittelulla on neurologista sairautta sairastavien kävelyyn sekä millä tavoin harjoittelumuoto on mahdollisesti hyödyllisempi perinteiseen harjoittelumuotoon verrattuna. Tarkoituksena oli tuottaa suomenkielinen kuvaileva kirjallisuuskatsaus, jota voidaan hyödyntää oppimate-riaalina Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun fysioterapia- ja jalkaterapiaopiskelijoille.

Aineistoksi valittiin kymmenen kansainvälistä tutkimusta, joissa tutkimusvälineenä käytettiin joko Lokomat-laitetta tai Eksoskeleton-kävelyrobottia ja kohderyhmänä oli joko selkäydinvammaa, Parkinsonin tautia tai aivoverenkiertohäiriötä sairastavia henkilöitä. Robottiavusteisen kävelyharjoittelun havaittiin kehittävän kävelyyn liittyviä osa-alueita ja askelparametrejä, kävelyn laatua, päivittäisistä toiminnoista suoriutumista sekä tasapainoa. Harjoittelu vähensi spastisuutta, kävelyn jäätymisepisodeja sekä ataksian oireita. Robottiavusteinen kävelyharjoittelun havaittiin olevan turvallinen ja käyttökelpoinen harjoittelumuoto perinteisen harjoittelumuodon lisänä neurologisessa fysioterapiassa. Tutkimustuloksien valossa kävelyharjoittelu robotilla kehitti kävelyn eri osa-alueita arviointimenetelmien mukaan osit-tain perinteistä kävelyharjoittelua enemmän. Lisäksi sen havaittiin tarjoavan lupaavia mahdollisuuksia kävelyharjoitteluun neurologisessa fysioterapiassa.