Suojellun rakennuksen elinkaaren jatkaminen
Suutari, Mikko (2020)
Suutari, Mikko
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020051912360
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020051912360
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, miten suojellun rakennuksen sisäilmakorjauksessa pystyttiin täyttämään terveellisyyden, turvallisuuden sekä rakennussuojelun velvoitteet ja vaatimukset ja miten tätä pystyisi kehittämään kiinteistönomistajan näkökulmasta.
Tutkimusmenetelmänä käytettiin kvalitatiivista tutkimusotetta. Tutkimuskysymykset ratkaistiin tutkimalla toteutunutta suojellun rakennuksen sisäilmakorjausta, josta saatiin esitutkimusaineisto. Esitutkimusaineistoa olivat hankkeen aikana tehdyt suunnitelmat ja kokouspöytäkirjat, jotka hankkeen sähköistä projektipankkia hyödyntäen saatiin tutustuttavaksi. Tämän esitutkimusaineiston perusteella tehtiin hankkeeseen osallistuneiden asiantuntijoiden, suojeluviranomaisten, rakennuksen omistajan, käyttäjän edustajan ja rakennusvalvontaviranomaisen teemahaastattelut, joissa kartoitettiin osapuolten näkemykset.
Hankkeen materiaalin ja haastattelujen tuloksena eri osapuolten huomiot ja havainnot saatiin kerättyä ja niiden tuloksena kuvattua kipukohdat ja kehittämistä vaativat toimenpiteet, joihin tulevissa hankkeissa tulisi kiinnittää enemmän huomiota. Kiinteistön omistajan ja tilojen käyttäjien tavoitteet ja vaatimukset terveellisten sisäolosuhteiden ja niiden pysyvyyden suhteen olivat kyseisessä case-tapauksessa osalta vastakkain alkuperäisten rakennusosien säilyttämisvaatimusten kanssa. Korjaushankkeessa osapuolten keskinäinen yhteistyö, luottamuksen ilmapiirin toteutuminen ja eri lainsäädäntöjen tulkinnat, tutkimustulokset ja tulosten perusteella tehdyt johtopäätökset olivat haasteellisia.
Toisaalta haastattelujen perusteella asetetut tavoitteet täyttyivät hankkeen lopputuloksena, itse prosessin kulussa ja välivaiheissa oli eniten epätyytyväisyyttä. Tutkimuksen perusteella laadittiin kehittämistoimenpide-esitykset SYK:n rakennuttamiseen ja suojeltujen rakennusten omistamiseen liittyen.
Tutkimusmenetelmänä käytettiin kvalitatiivista tutkimusotetta. Tutkimuskysymykset ratkaistiin tutkimalla toteutunutta suojellun rakennuksen sisäilmakorjausta, josta saatiin esitutkimusaineisto. Esitutkimusaineistoa olivat hankkeen aikana tehdyt suunnitelmat ja kokouspöytäkirjat, jotka hankkeen sähköistä projektipankkia hyödyntäen saatiin tutustuttavaksi. Tämän esitutkimusaineiston perusteella tehtiin hankkeeseen osallistuneiden asiantuntijoiden, suojeluviranomaisten, rakennuksen omistajan, käyttäjän edustajan ja rakennusvalvontaviranomaisen teemahaastattelut, joissa kartoitettiin osapuolten näkemykset.
Hankkeen materiaalin ja haastattelujen tuloksena eri osapuolten huomiot ja havainnot saatiin kerättyä ja niiden tuloksena kuvattua kipukohdat ja kehittämistä vaativat toimenpiteet, joihin tulevissa hankkeissa tulisi kiinnittää enemmän huomiota. Kiinteistön omistajan ja tilojen käyttäjien tavoitteet ja vaatimukset terveellisten sisäolosuhteiden ja niiden pysyvyyden suhteen olivat kyseisessä case-tapauksessa osalta vastakkain alkuperäisten rakennusosien säilyttämisvaatimusten kanssa. Korjaushankkeessa osapuolten keskinäinen yhteistyö, luottamuksen ilmapiirin toteutuminen ja eri lainsäädäntöjen tulkinnat, tutkimustulokset ja tulosten perusteella tehdyt johtopäätökset olivat haasteellisia.
Toisaalta haastattelujen perusteella asetetut tavoitteet täyttyivät hankkeen lopputuloksena, itse prosessin kulussa ja välivaiheissa oli eniten epätyytyväisyyttä. Tutkimuksen perusteella laadittiin kehittämistoimenpide-esitykset SYK:n rakennuttamiseen ja suojeltujen rakennusten omistamiseen liittyen.
