”Sitä, et on hyvä olla työpaikalla ja viihtyy sielä ja on mukava tulla töihin” : Varhaiskasvatuksen vuorohoidon työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnista

Abstract

Suomessa virastoajan ulkopuolinen työaika ei ole lainkaan epätavallista. Se on tyypillisempää kuin muualla Euroopassa. Koko varhaiskasvatuksen piirissä noin seitsemän prosenttia lapsista tarvitsee vuorohoitoa, jolla tarkoitetaan hoitoa iltaisin, öisin, viikonloppuisin, arki- ja juhlapyhinä. Vuorohoidossa työskentely vaatii joustavuutta työvuorojärjestelyissä, varhaiskasvatuksen suunnittelussa ja toteutuksessa. Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata varhaiskasvatuksen vuorohoidon työhyvinvoinnin osatekijöitä varhaiskasvatuksen työntekijöiden näkökulmasta. Tavoitteena oli tutkia vuorohoidon työntekijöiden ajatuksia ja kokemuksia työhyvinvoinnista sekä työnantajan tarjoamista palveluista työhyvinvoinnin edistämiseksi. Tutkimus toteutettiin laadullisena eli kvalitatiivisena tutkimuksena. Aineistonkeruumenetelmänä käytettiin teemahaastatteluja, joiden avulla selvitettiin vuorohoidon työntekijöiden ajatuksia ja kokemuksia työhyvinvoinnista. Haastatteluiden teemat rakentuivat Päivi Rauramon työhyvinvoinnin portaat- mallin mukaisesti. Aineiston analysointi tehtiin teorialähtöisellä sisällönanalyysillä. Tutkimus osoitti, että vuorohoidon työntekijät kokevat työhyvinvointinsa melko hyväksi. Tiimityöllä, yhteistyöllä ja hyvällä ilmapiirillä koettiin olevan positiivisia vaikutuksia työhyvinvointiin. Työn vaihtuvuus ja työvuorot koettiin työn kuormittavimmiksi tekijöiksi. Unen ja levon merkitys nousivat tärkeiksi seikoiksi osana työhyvinvointia. Palautteen antaminen koettiin tärkeäksi osaksi työhyvinvointia ja siihen liittyvät kokemukset poikkesivat toisistaan. Kaikkein tärkeimmäksi palautteeksi koettiin työkavereilta sekä vanhemmilta saatu palaute. Tutkimuksen perusteella työn vaativuus ja osaaminen kohtaavat, vaikka työ koettiinkin haastavana.

In Finland working outside office hours is quite common. In fact, it is more common than elsewhere in Europe. Within early childhood education, about seven percent of children need day-and-night care, which means care in the evenings, nights, at weekends and public holidays. Working in day-and-night care requires flexibility in shift arrangements as well as in the planning and implementation of early childhood education. The purpose of the study was to describe the components of occupational well-being in early childhood day-and-night care from the perspective of early childhood education workers. The aim was to study the thoughts and experiences of day-and-night workers regarding well-being at work and services provided by the employer to promote well-being at work. The study had a qualitative research approach, and theme interviews were used as the data collection method. The themes of the interviews were based on Päivi Rauramo's model of a “wellbeing ladder”. The analysis of the material was carried out using theorybased content analysis. According to results, the day-and-night care workers considered their occupational wellbeing relatively good. Teamwork, cooperation and good atmosphere were found to have positive effects on well-being at work. Job turnover and work shifts were seen as the most demanding factors of work. The importance of sleep and rest became important issues as part of well-being at work. Feedback was seen as an important part of well-being at work, and the experiences related to it varied. The most important feedback came from the colleagues and parents. According to the study, the demands of work and the respondent`s competence met even though the work was considered challenging.