Varhaiskasvattaja - Edistä lapsen terveyttä kannustamalla lasta liikkumaan!
Kemiläinen, Juuli; Vaahtio, Jutta (2020)
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020052413179
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020052413179
Tiivistelmä
Motoriset perustaidot ovat välttämättömiä taitoja päivittäisistä toiminnoista selviytymiseen. Lasten tulisi hallita motoriset perustaidot ennen kouluikää, sillä motoristen perustaitojen kehittyminen luo perustan lapsen liikkumiselle. Hyvät motoriset taidot ennustavat runsaampaa fyysistä aktiivisuutta myöhemmin aina aikuisikään asti. Lisäksi motoristen taitojen kehityksellä vaikutetaan myös muihin kehityksen osaalueisiin, kuten oppimiseen ja sosiaalisiin taitoihin. Tutkimusten mukaan alle kouluikäiset lapset eivät liiku riittävästi oman terveytensä kannalta.
Suomalaisista 3-5-vuotiaista lapsista yli 70 % on varhaiskasvatuksessa ja esikoulu on pakollista, joten suomalaisessa varhaiskasvatuksessa on mahdollisuus vaikuttaa tasavertaisesti lasten fyysisen aktiivisuuden määrään. Suomessa kunnat korostavat terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan järjestämistä kaikille tavoittamalla laajoja väestöryhmiä.
Tässä opinnäytetyössä tutkittiin varhaiskasvattajan kannustamisen yhteyttä esikouluikäisten lasten motorisiin perustaitoihin ja fyysiseen aktiivisuuteen. Opinnäytetyö toteutettiin interventiotutkimuksena keskisuuren kaupungin kahdessa varhaiskasvatusyksikössä. Opinnäytetyöhön valikoitui kaupungin liikuntakoordinaattorin avulla kaksi mahdollisimman tasavertaista esikouluryhmää, jotka toimivat interventio- ja kontrolliryhminä. Mittarina opinnäytetyössä toimi Nummisen APM- testistö, jolla mitattiin lasten motorisia perustaitoja. Alkumittausten jälkeen toteutettiin interventiona koulutus interventioryhmän varhaiskasvattajille lasten fyysisen aktiivisuuden tärkeydestä. Intervention jälkeen kahden kuukauden kuluttua suoritettiin loppumittaukset.
Opinnäytetyön tuloksissa todettiin varhaiskasvattajalla olevan merkityksellinen rooli lapsen fyysiseen aktiivisuuteen ja sitä kautta motorisiin perustaitoihin varhaiskasvatuspäivän aikana. Vaikka alku- ja loppumittausten välinen aika oli lyhyt, näkyi varhaiskasvattajien lapseen kohdistuneen kannustamisen merkitys motorisissa perustaidoissa. Erityisesti heikosti alkumittauksissa pärjänneet lapset hyötyivät toteutuneesta interventiosta. Tulokset osoittivat myös, että lasten fyysisen aktiivisuuden suositukset eivät tavoita tiedollisesti varhaiskasvattajia.
Suomalaisista 3-5-vuotiaista lapsista yli 70 % on varhaiskasvatuksessa ja esikoulu on pakollista, joten suomalaisessa varhaiskasvatuksessa on mahdollisuus vaikuttaa tasavertaisesti lasten fyysisen aktiivisuuden määrään. Suomessa kunnat korostavat terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan järjestämistä kaikille tavoittamalla laajoja väestöryhmiä.
Tässä opinnäytetyössä tutkittiin varhaiskasvattajan kannustamisen yhteyttä esikouluikäisten lasten motorisiin perustaitoihin ja fyysiseen aktiivisuuteen. Opinnäytetyö toteutettiin interventiotutkimuksena keskisuuren kaupungin kahdessa varhaiskasvatusyksikössä. Opinnäytetyöhön valikoitui kaupungin liikuntakoordinaattorin avulla kaksi mahdollisimman tasavertaista esikouluryhmää, jotka toimivat interventio- ja kontrolliryhminä. Mittarina opinnäytetyössä toimi Nummisen APM- testistö, jolla mitattiin lasten motorisia perustaitoja. Alkumittausten jälkeen toteutettiin interventiona koulutus interventioryhmän varhaiskasvattajille lasten fyysisen aktiivisuuden tärkeydestä. Intervention jälkeen kahden kuukauden kuluttua suoritettiin loppumittaukset.
Opinnäytetyön tuloksissa todettiin varhaiskasvattajalla olevan merkityksellinen rooli lapsen fyysiseen aktiivisuuteen ja sitä kautta motorisiin perustaitoihin varhaiskasvatuspäivän aikana. Vaikka alku- ja loppumittausten välinen aika oli lyhyt, näkyi varhaiskasvattajien lapseen kohdistuneen kannustamisen merkitys motorisissa perustaidoissa. Erityisesti heikosti alkumittauksissa pärjänneet lapset hyötyivät toteutuneesta interventiosta. Tulokset osoittivat myös, että lasten fyysisen aktiivisuuden suositukset eivät tavoita tiedollisesti varhaiskasvattajia.