Nuorten ilmastoahdistus ja sitä kokevien nuorten tukeminen : Kuvaileva kirjallisuuskatsaus

Abstract

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on kuvata nuorten ilmastoahdistukseen liittyviä tunteita ja ajatuksia ja selvittää, mitkä asiat auttavat nuoria selviytymään psyykkisesti ilmastonmuutoksen keskellä ja miten ilmastoahdistusta kokevia nuoria voidaan tukea. Tavoitteena oli koota luotettavaa ja ajantasaista tietoa, jota ilmastoahdistusta kokevia nuoria kohtaavat sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset voivat hyödyntää.

Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Tietoperustassa käsitellään nuoruutta ja nuoren suhdetta ympäristöön, ilmastonmuutosta ja ilmastoahdistusta. Katsauksen aineiston keruussa käytettyjä tietokantoja olivat Melinda, Cinahl, Academic Search Elite ja Pubmed. Aineistoon valittiin neljä englanninkielistä alkuperäistutkimusta. Analyysi toteutettiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin menetelmää käyttäen.

Katsauksen tulosten mukaan nuorten ilmastoahdistukseen liittyviä tunteita olivat huoli, tylsistyminen, yksinäisyys, eristäytyneisyys, levottomuus, pelko, suru, viha, pettymys, stressi, ahdistus ja syyllisyys. Nuorten huolenaiheet liittyivät pääosin sekä maailmanlaajuiseen että kansalliseen eriarvoisuuteen, joka kohdistuu heikompiosaisiin. Nuorten mielenterveyttä ja hyvinvointia suojaavia tekijöitä ilmastonmuutoksen keskellä olivat maaseudulla oleminen, yhteys kulttuuriin, vahvat yhteisöt, perhe- ja ystäväsuhteet ja aktiivisena pysyminen. Nuorten tapoja selviytyä ilmastonmuutoksen keskellä olivat ongelmakeskeinen, merkityskeskeinen ja tunnekeskeinen selviytyminen. Ilmastoahdistusta kokevia nuoria voidaan tukea yksilötasolla keskustelemalla siihen liittyvistä tunteista, huomioimalla erilaiset selviytymisstrategiat, tarjoamalla riskienhallintakeinoja ja ohjaamalla nuoria konkreettisiin ympäristöystävällisiin toimiin. Lisäksi organisaatio- ja yhteiskuntatasolla voidaan parantaa nuorten vaikuttamismahdollisuuksia ja osallistumista ilmastonmuutoksen torjuntaan sekä järjestää nuorten hyvinvointia tukevia palveluita.

Sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset voivat hyödyntää tässä opinnäytetyössä koottua tietoa nuorten ilmastoahdistuksen ennaltaehkäisyssä, tunnistamisessa ja sitä kokevien nuorten tukemisessa.

The purpose of the thesis was to describe adolescents’ emotions and thoughts concerning climate anxiety and to find out what things help adolescents to cope psychically with climate anxiety and how adolescents that experience climate anxiety can be supported. The aim was to collect reliable and upto-date information that social and health care professionals can utilize when they encounter adolescents that suffer from climate anxiety.

The thesis was carried out as a descriptive literature review. Youth and adolescent’s relationship with the environment, climate change and climate anxiety are dealt with in the theoretical framework. The databases that were used for material search were Melinda, Cinahl, Academic Search Elite and Pubmed. Four original studies in English were chosen. The analysis was done by using the inductive content analysis method.

According to the results of the review, adolescents’ emotions concerning climate anxiety were worry, boredom, loneliness, isolation, restlessness, fear, sadness, anger, frustration, stress, anxiety and guilt. Adolescents’ concerns were mainly related to global and national inequalities targeted at disadvantaged people. Adolescents’ protective factors for mental health and wellbeing were being on the land, connecting to culture, strong communities, relationships with family and friends and staying busy. Adolescents’ strategies to cope with climate change were problem-focused coping, meaning-focused coping and emotion-focused coping. Adolescents that experience climate anxiety can be supported on an individual level by discussing the emotions, considering different coping strategies, providing risks governance tools and instructing adolescents to concrete pro-environmental actions. In addition, on the organization and society level adolescents’ possibility to influence and participate in preventing climate change can be improved and services that support adolescents’ wellbeing can be organized.

Social and health care professionals can utilize the information that is collected in this thesis to prevent and identify climate anxiety and to support adolescents that experience climate anxiety.