Kevytrakenteisen välipohjakentän primääripalkkien tarkastelu : Värähtelyn käyttörajatilamitoitus
Kukkasniemi, Rita (2020)
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020052714236
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020052714236
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tilaaja oli Ideastructura Oy. Työn tavoitteena oli tutkia erilaisia palkkivaihtoehtoja CLT-elementeillä toteuttaviin välipohjiin, joissa on pitkät jännevälit. Aihe tuli puurakenteisesta koulu-/päiväkotikohteesta, jossa puupalkin poikkileikkaus primääripalkkina oli liian suuri, sillä talotekniikkaa viedään paljon välipohjissa ja puupalkkien rei’itys on rajallista. Tärkeää tutkittavissa vaihtoehdoissa oli, että ne saadaan asennettua kuiva-asennuksina ilman betonia.
Työssä käsiteltiin kuitenkin myös erilaisia puupalkkeja, sillä niilläkin saadaan kohtalaisen pitkiä jännevälejä. Toisena tärkeänä vaihtoehtona käsiteltiin teräspalkkeja. Palkkeihin liittyen tutkittiin myös rakenteille tulevia palonkestovaatimuksia ja eri palonsuojausmenetelmiä. Työssä käsiteltiin myös liitoksia ja eri tapoja tehdä liitokset.
Työssä esitettiin värähtelymitoituksella saatuja poikkileikkauskokoja muutamalla erilaisella palkkivaihtoehdolla. Puurakenteisissa välipohjissa värähtelymitoitus on usein mitoittavin, kuten myös teräsrakenteisissa, sillä ihmiset ovat todella herkkiä värähtelylle. Tämän takia, ja aiheen rajaamiseksi, työssä käsiteltiin vain värähtelymitoitusta. Työhön tehtiin mitoitus myös yhdistetylle värähtelylle, jota Eurokoodi 5 ei vaadi. Tämä mitoitus oli haluttu esimerkkikohteeseen ja siksi se tehtiin tähän. Yhdistetyn värähtelyn mitoitus osoittautui vaadittua värähtelymitoitusta määräävämmäksi.
Teräspalkit ovat hyvä vaihtoehto puurakenteisiin kohteisiin, joihin ei haluta betonia. Niillä saadaan pitkiäkin jännevälejä ilman, että alapuolinen huo-nekorkeus laskee liikaa, vaikka välipohjassa viedään talotekniikkaa.
Työssä käsiteltiin kuitenkin myös erilaisia puupalkkeja, sillä niilläkin saadaan kohtalaisen pitkiä jännevälejä. Toisena tärkeänä vaihtoehtona käsiteltiin teräspalkkeja. Palkkeihin liittyen tutkittiin myös rakenteille tulevia palonkestovaatimuksia ja eri palonsuojausmenetelmiä. Työssä käsiteltiin myös liitoksia ja eri tapoja tehdä liitokset.
Työssä esitettiin värähtelymitoituksella saatuja poikkileikkauskokoja muutamalla erilaisella palkkivaihtoehdolla. Puurakenteisissa välipohjissa värähtelymitoitus on usein mitoittavin, kuten myös teräsrakenteisissa, sillä ihmiset ovat todella herkkiä värähtelylle. Tämän takia, ja aiheen rajaamiseksi, työssä käsiteltiin vain värähtelymitoitusta. Työhön tehtiin mitoitus myös yhdistetylle värähtelylle, jota Eurokoodi 5 ei vaadi. Tämä mitoitus oli haluttu esimerkkikohteeseen ja siksi se tehtiin tähän. Yhdistetyn värähtelyn mitoitus osoittautui vaadittua värähtelymitoitusta määräävämmäksi.
Teräspalkit ovat hyvä vaihtoehto puurakenteisiin kohteisiin, joihin ei haluta betonia. Niillä saadaan pitkiäkin jännevälejä ilman, että alapuolinen huo-nekorkeus laskee liikaa, vaikka välipohjassa viedään talotekniikkaa.