Teknologiaa hyödyntävä aistihuone varhaiskasvatuksessa; Kasvattajien näkemyksiä aistihuoneen käytöstä
Passila, Anu; Tauranen, Satu (2020)
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020052714273
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020052714273
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli tutkia, miten teknologiaa hyödyntävää aistihuonetta käytetään varhaiskasvatuksen pedagogiikassa. Työssä selvitettiin, miten toimintaa aistihuoneeseen suunnitellaan, toteutetaan ja arvioidaan sekä millaiset tekijät edistävät aistihuoneen hyödyntämistä päiväkotiryhmien toiminnassa. Tutkimuksen työelämäyhteytenä oli Viiriäisen päiväkoti Hattulassa, joka on saanut aistihuoneen InnoVaka Hattula -hankkeen myötä.
Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Tietoperustassa tarkasteltiin varhaiskasvatuksen ja sen oppimisympäristöjen teoriaa sekä ihmisen aistijärjestelmää ja multisensorista toimintaa. Aineisto kerättiin teemahaastatteluilla, joissa haastateltiin viittä varhaiskasvatuksen opettajaa. Aineisto analysoitiin teemoittelun ja sisällönanalyysin keinoin.
Tutkimustulosten mukaan aistihuonetta käytetään lapsiryhmissä eniten rauhoittumiseen ja rentoutumiseen. Tilana aistihuone toimii parhaiten käytettäväksi pienillä lapsiryhmillä. Tulokset osoittavat toiminnan tavoitteiden muodostuvan useimmiten lasten varhaiskasvatussuunnitelmien pohjalta sekä lasten omista toiveista ja mielenkiinnon kohteista. Pedagogista arviointia tehdään kuuntelemalla lasten ajatuksia toiminnasta ja dokumentoimalla toimintaa valokuvin ja videoiden. Kasvattajat arvioivat toimintaa myös keskinäisten keskustelujen avulla. Haastatteluista ilmenee, että aistihuoneen täysipainoiseen hyödyntämiseen kaivataan lisää koulutusta ja aikaa perehtymiselle.
Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Tietoperustassa tarkasteltiin varhaiskasvatuksen ja sen oppimisympäristöjen teoriaa sekä ihmisen aistijärjestelmää ja multisensorista toimintaa. Aineisto kerättiin teemahaastatteluilla, joissa haastateltiin viittä varhaiskasvatuksen opettajaa. Aineisto analysoitiin teemoittelun ja sisällönanalyysin keinoin.
Tutkimustulosten mukaan aistihuonetta käytetään lapsiryhmissä eniten rauhoittumiseen ja rentoutumiseen. Tilana aistihuone toimii parhaiten käytettäväksi pienillä lapsiryhmillä. Tulokset osoittavat toiminnan tavoitteiden muodostuvan useimmiten lasten varhaiskasvatussuunnitelmien pohjalta sekä lasten omista toiveista ja mielenkiinnon kohteista. Pedagogista arviointia tehdään kuuntelemalla lasten ajatuksia toiminnasta ja dokumentoimalla toimintaa valokuvin ja videoiden. Kasvattajat arvioivat toimintaa myös keskinäisten keskustelujen avulla. Haastatteluista ilmenee, että aistihuoneen täysipainoiseen hyödyntämiseen kaivataan lisää koulutusta ja aikaa perehtymiselle.