Omaisuuslajien väliset hajautushyödyt tartuntatautiepidemioiden aikaan
Kataja, Tuomas (2020)
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020052814655
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020052814655
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää omaisuuslajien arvonkehitys ja mahdolliset hajautushyödyt 2000-luvulla eri tartuntatautiepidemioiden aikaan. Tutkimuksen aihe valikoitui vallitsevan COVID- 19-pandemian vuoksi, tarkoituksena selvittää miten aikaisemmat epidemiat ja pandemiat ovat vaikuttaneet omaisuuslajien arvonmuodostumiseen. Tutkimukseen valikoitui yksi osakeindeksi jokaiselta maanosalta maantieteellisten hajautushyötyjen selvittämiseksi, sekä muista omaisuuslajeista kulta, Brent-öljyfutuurit ja Yhdysvaltojen 10-vuotiset joukkovelkakirjat.
Opinnäytetyön johdannossa avataan COVID-19- koronaviruksen taustoja, sekä esitellään lyhyesti omaisuuslajit ja tutkintatapa. Johdannossa rajataan pois epälikvidit sijoituskohteet, kuten kiinteistöt.
Tietopohjaosuudessa esitellään tutkittavat omaisuuslajit ja tartuntataudit yksityiskohtaisemmin. Tietopohjaosuudessa tarkastellaan myös tutkimusmetodi, eli korrelaatio ja kuinka korrelaatiokertoimia lasketaan. Lisäksi tietopohjaosuudessa syvennytään lisää hajauttamisen eri tapoihin ja teoriaan.
Tutkimustyössä avataan ensiksi jokaisen epidemian ja pandemian kohdalla tartuntataudin kehitystä ja kuvataan tutkimusjaksoa. Seuraavaksi tutkimuksessa käydään läpi omaisuuslajien arvonmuutoksien korkeimmat huiput ja alhaisimmat pohjat tartuntatautien aikana. Viimeiseksi esitellään korrelaatiokertoimet vertailujaksolla.
Tutkimuksen pohdintaosiossa tarkastellaan omaisuuslajien hajautushyötyjä korrelaatiokertoimien pohjalta eri tartuntatautien aikaan. Johtopäätöspohdinnassa saaduista tuloksista arvioidaan löytöä Yhdysvaltojen 10-vuotisten joukkovelkakirjojen alhaisista korrelaatiokertoimista, etenkin S&P 500-osakeindeksin kanssa. Johtopäätöspohdinnassa todetaan lisäksi, ettei maantieteellisellä hajautuksella ole saatu hajautushyötyjä aikaisempien tartuntatautiepidemioiden aikaan.
Tutkimuksen lopuksi analysoidaan vielä COVID-19-pandemian aikaista omaisuuslajien arvonkehitystä kirjoitushetkeen asti ja pohditaan tutkimuksen hyödynnettävyyttä. Mielenkiintoinen jatkotutkimuksen aihe olisi syventyä havaittuun S&P500-osakeindeksin ja Yhdysvaltojen 10-vuotisten joukkovelkakirjojen väliseen korrelaatioon lisää ja tarkastella onko valtioiden joukkovelkakirjoilla korrelaatiota paikallisten julkisesti noteerattujen pörssiosakkeiden kanssa.
Opinnäytetyön johdannossa avataan COVID-19- koronaviruksen taustoja, sekä esitellään lyhyesti omaisuuslajit ja tutkintatapa. Johdannossa rajataan pois epälikvidit sijoituskohteet, kuten kiinteistöt.
Tietopohjaosuudessa esitellään tutkittavat omaisuuslajit ja tartuntataudit yksityiskohtaisemmin. Tietopohjaosuudessa tarkastellaan myös tutkimusmetodi, eli korrelaatio ja kuinka korrelaatiokertoimia lasketaan. Lisäksi tietopohjaosuudessa syvennytään lisää hajauttamisen eri tapoihin ja teoriaan.
Tutkimustyössä avataan ensiksi jokaisen epidemian ja pandemian kohdalla tartuntataudin kehitystä ja kuvataan tutkimusjaksoa. Seuraavaksi tutkimuksessa käydään läpi omaisuuslajien arvonmuutoksien korkeimmat huiput ja alhaisimmat pohjat tartuntatautien aikana. Viimeiseksi esitellään korrelaatiokertoimet vertailujaksolla.
Tutkimuksen pohdintaosiossa tarkastellaan omaisuuslajien hajautushyötyjä korrelaatiokertoimien pohjalta eri tartuntatautien aikaan. Johtopäätöspohdinnassa saaduista tuloksista arvioidaan löytöä Yhdysvaltojen 10-vuotisten joukkovelkakirjojen alhaisista korrelaatiokertoimista, etenkin S&P 500-osakeindeksin kanssa. Johtopäätöspohdinnassa todetaan lisäksi, ettei maantieteellisellä hajautuksella ole saatu hajautushyötyjä aikaisempien tartuntatautiepidemioiden aikaan.
Tutkimuksen lopuksi analysoidaan vielä COVID-19-pandemian aikaista omaisuuslajien arvonkehitystä kirjoitushetkeen asti ja pohditaan tutkimuksen hyödynnettävyyttä. Mielenkiintoinen jatkotutkimuksen aihe olisi syventyä havaittuun S&P500-osakeindeksin ja Yhdysvaltojen 10-vuotisten joukkovelkakirjojen väliseen korrelaatioon lisää ja tarkastella onko valtioiden joukkovelkakirjoilla korrelaatiota paikallisten julkisesti noteerattujen pörssiosakkeiden kanssa.