Sosiaalisen median suunnitelma. Case: Gammelbackan baari
Latifi, Hajrije (2020)
Latifi, Hajrije
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020052814900
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020052814900
Tiivistelmä
Tämän toiminnallisen opinnäytetyön toimeksiantajana on Gammelbackan baari, joka on vuonna 2008 perustettu ravintolabaari Porvoon lähiössä, Gammelbackassa. Työn tarkoituksena on tehdä sosiaalisen median suunnitelma yritykselle. Tämän työn tavoitteena on parantaa yrityksen näkyvyyttä sosiaalisessa mediassa.
Työ on rajattu yrityksellä jo olemassa oleviin sosiaalisen median kanaviin, kuten Facebook, Instagram ja Snapchat. Sen lisäksi käsitellään myös Youtubea, koska baarista on videoita kyseisessä kanavassa, vaikka käyttäjätunnusta yrityksellä ei ole.
Työn alussa käydään läpi digitaalisen markkinointia ja siihen kuuluvaa sosiaalista mediaa. Tässä osassa perehdytään käytetyimpiin sosiaalisen median kanaviin, muun muassa käydään läpi ihmisten käyttäytyminen ja ikä eri kanavissa. Lopuksi esitellään yhteenveto, mitkä kanavat ovat käytetyimmät maailmanlaajuisesti vs. Suomessa.
Seuraavaksi työssä esitellään kahta eri metodia, joiden avulla sosiaalisen median suunnitelmaa voidaan tehdä, SOSTAC- ja PASTA- mallit. Luvuissa 4-4.2 on päädytty tekemään suunnitelma SOSTAC-metodia käyttäen. Siihen kuuluu nykytila-analyysi, tavoitteiden asettaminen, strategia, taktiikat, toimet ja mittaus. Kyseisessä luvussa pohditaan myös, miksi kyseinen malli on parempi valinta kohdeyritykselle.
Nykytila-analyysissä tuli esille, että baarin näkyvyyden kasvattaminen somessa on hyvällä mallilla, kunhan työstetyn suunnitelman toimenpiteitä noudatetaan. Baarin näkyvyyttä vertaillaan kolmeen muuhun porvoolaiseen ravintolabaariin ja samalla pohditaan, mitä tehdä samoin ja mitä toisin.
Työssä määritellyt tavoitteet ovat toteutettavissa ensi vuoteen mennessä, kun käytetään toimintaosuudessa laadittuja toimenpiteitä. On tärkeää muistaa strategian ja toimintojen päivittämistä seurannan ja mittauksen näyttämien tarpeiden mukaan.
Tarkoitus on, että tämä työ on kätevä opas kohdeyritykselle, mitä työkaluja ja toimenpiteitä voi toteuttaa näkyvyyden lisäämiseksi Facebookissa, Instagramissa ja Snapchatissa. Kaksi viimeistä lukua eli kuudes ja seitsemäs koostuvat opinnäytetyön yhteenvedosta ja tekijän pohdinnasta.
Työ on rajattu yrityksellä jo olemassa oleviin sosiaalisen median kanaviin, kuten Facebook, Instagram ja Snapchat. Sen lisäksi käsitellään myös Youtubea, koska baarista on videoita kyseisessä kanavassa, vaikka käyttäjätunnusta yrityksellä ei ole.
Työn alussa käydään läpi digitaalisen markkinointia ja siihen kuuluvaa sosiaalista mediaa. Tässä osassa perehdytään käytetyimpiin sosiaalisen median kanaviin, muun muassa käydään läpi ihmisten käyttäytyminen ja ikä eri kanavissa. Lopuksi esitellään yhteenveto, mitkä kanavat ovat käytetyimmät maailmanlaajuisesti vs. Suomessa.
Seuraavaksi työssä esitellään kahta eri metodia, joiden avulla sosiaalisen median suunnitelmaa voidaan tehdä, SOSTAC- ja PASTA- mallit. Luvuissa 4-4.2 on päädytty tekemään suunnitelma SOSTAC-metodia käyttäen. Siihen kuuluu nykytila-analyysi, tavoitteiden asettaminen, strategia, taktiikat, toimet ja mittaus. Kyseisessä luvussa pohditaan myös, miksi kyseinen malli on parempi valinta kohdeyritykselle.
Nykytila-analyysissä tuli esille, että baarin näkyvyyden kasvattaminen somessa on hyvällä mallilla, kunhan työstetyn suunnitelman toimenpiteitä noudatetaan. Baarin näkyvyyttä vertaillaan kolmeen muuhun porvoolaiseen ravintolabaariin ja samalla pohditaan, mitä tehdä samoin ja mitä toisin.
Työssä määritellyt tavoitteet ovat toteutettavissa ensi vuoteen mennessä, kun käytetään toimintaosuudessa laadittuja toimenpiteitä. On tärkeää muistaa strategian ja toimintojen päivittämistä seurannan ja mittauksen näyttämien tarpeiden mukaan.
Tarkoitus on, että tämä työ on kätevä opas kohdeyritykselle, mitä työkaluja ja toimenpiteitä voi toteuttaa näkyvyyden lisäämiseksi Facebookissa, Instagramissa ja Snapchatissa. Kaksi viimeistä lukua eli kuudes ja seitsemäs koostuvat opinnäytetyön yhteenvedosta ja tekijän pohdinnasta.
