Vuokratyöntekijöiden sitoutuminen yritykseen X
Rautala, Rosa (2020)
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020052814938
http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020052814938
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, kuinka sitoutuneita vuokratyöntekijät kokevat olevansa työnantajayritykseensä ja mitkä tekijät vaikuttavat työntekijöiden sitoutumiseen Tutkimuksen tavoitteena oli löytää uusia keinoja työntekijöiden sitouttamistoimintojen kehittämiseen. Tutkimuksen toimeksiantaja oli henkilöstövuokrausyritys X.
Työssä tarkasteltiin työntekijöiden sitouttamista Bridgerin sitouttamisen mallin viiden keinon mukaisesti: näkyvä yrityksen strateginen päämäärä, sitouttavat esimiehet, työntekijät, joilla on vaikutusmahdollisuus, näkyvä yritysvastuu ja arvojen toteutuminen sekä työntekijöiden osallistaminen.
Tutkimuksessa käytettiin kvantitatiivista tutkimusmenetelmää ja kysely toteutettiin kokonaistutkimuksena. Kysely tehtiin Webropol-ohjelmalla ja kyselyn linkki lähetettiin 716 työntekijälle. Kyselyyn vastasi 75 henkilöä eli vastausprosentiksi saatiin 10,47 prosenttia. Pienen vastausprosentin vuoksi, tulokset ovat vain suuntaa antavia. Suurin osa vastaajista oli iältään alle 30-vuotiaita ja työskennellyt yrityksessä alle vuoden. Tutkimustulosten mukaan työntekijöistä enemmistö koki olevansa erittäin tai kohtalaisen sitoutunut yritykseen. Vain noin kymmenesosa koki olevansa heikosti sitoutunut.
Tutkimuksen tuloksista voidaan päätellä, että esimiehen eli tässä tapauksessa yhteyshenkilön toiminta (palautteen ja kiitoksen antaminen, kuuntelu, kannustaminen, luottamus, työntekijän arvostus) vaikuttaa työntekijöiden sitoutumiseen. Lisäksi sitoutumiseen vaikutti myös Bridgerin mallin mukaiset yritysvastuu, yrityksen strateginen päämäärä, työntekijän osallistaminen ja työntekijän vaikuttamisen mahdollisuus. Heikosti sitoutuneet olivat selkeästi tyytymättömämpiä näihin viiteen osa-alueeseen. Lisäksi kyselyyn vastanneiden mukaan viisi tärkeintä valmiiksi listatuista sitouttamistekijöistä olivat tässä järjestyksessä palkka, mukavat työkaverit, työpaikan varmuus, uralla eteneminen sekä työn mielenkiintoisuus ja vaihtelevuus.
Toimeksiantajayritys pystyy hyödyntämään tutkimuksen tuloksia jokapäiväisessä toiminnassaan. Tutkimuksen tuloksia voitaneen hyödyntää myös muissa henkilöstöpalvelu- ja rakennusalan yrityksissä.
Työssä tarkasteltiin työntekijöiden sitouttamista Bridgerin sitouttamisen mallin viiden keinon mukaisesti: näkyvä yrityksen strateginen päämäärä, sitouttavat esimiehet, työntekijät, joilla on vaikutusmahdollisuus, näkyvä yritysvastuu ja arvojen toteutuminen sekä työntekijöiden osallistaminen.
Tutkimuksessa käytettiin kvantitatiivista tutkimusmenetelmää ja kysely toteutettiin kokonaistutkimuksena. Kysely tehtiin Webropol-ohjelmalla ja kyselyn linkki lähetettiin 716 työntekijälle. Kyselyyn vastasi 75 henkilöä eli vastausprosentiksi saatiin 10,47 prosenttia. Pienen vastausprosentin vuoksi, tulokset ovat vain suuntaa antavia. Suurin osa vastaajista oli iältään alle 30-vuotiaita ja työskennellyt yrityksessä alle vuoden. Tutkimustulosten mukaan työntekijöistä enemmistö koki olevansa erittäin tai kohtalaisen sitoutunut yritykseen. Vain noin kymmenesosa koki olevansa heikosti sitoutunut.
Tutkimuksen tuloksista voidaan päätellä, että esimiehen eli tässä tapauksessa yhteyshenkilön toiminta (palautteen ja kiitoksen antaminen, kuuntelu, kannustaminen, luottamus, työntekijän arvostus) vaikuttaa työntekijöiden sitoutumiseen. Lisäksi sitoutumiseen vaikutti myös Bridgerin mallin mukaiset yritysvastuu, yrityksen strateginen päämäärä, työntekijän osallistaminen ja työntekijän vaikuttamisen mahdollisuus. Heikosti sitoutuneet olivat selkeästi tyytymättömämpiä näihin viiteen osa-alueeseen. Lisäksi kyselyyn vastanneiden mukaan viisi tärkeintä valmiiksi listatuista sitouttamistekijöistä olivat tässä järjestyksessä palkka, mukavat työkaverit, työpaikan varmuus, uralla eteneminen sekä työn mielenkiintoisuus ja vaihtelevuus.
Toimeksiantajayritys pystyy hyödyntämään tutkimuksen tuloksia jokapäiväisessä toiminnassaan. Tutkimuksen tuloksia voitaneen hyödyntää myös muissa henkilöstöpalvelu- ja rakennusalan yrityksissä.