Siemenviljelysten geneettisen harventamisen vaikutukset
Kauhanen, Aleksi (2020)
Avaa tiedosto
Lataukset:
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020052814884
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020052814884
Tiivistelmä
Siemenviljelysten harventamisella varmistetaan vartteiden käpyjä tuottavan latvuksen hyvä elinvoimaisuus ja satoisuus. Tavoitteena on ylläpitää siemenviljelyksen siemensatoa ja siitepölytuotantoa sekä parantaa siemenviljelykseltä saatavan siemenen geneettistä laatua. Harvennuksissa poistetaan suhteellisesti runsaammin jalostettavilta ominaisuuksiltaan heikompien kloonien vartteita. Luonnonvarakeskus laatii harvennussuunnitelmat SvG-harvuri -sovelluksella.
Työssä keskityttiin SvG-harvurilla toteutettujen siemenviljelyksien harvennusten vaikutuksiin. Tarkasteltavia ominaisuuksia työssä olivat siemenviljelyksillä esiintyvien vartteiden kukinta (hede ja emi) ja käpysato sekä siemenjälkeläisten pituus ja elävyys. Käytetty aineisto oli peräisin Luonnonvarakeskukselta. Aineiston perusteella tarkasteltiin muutoksia harvennuksen jälkeen. Analyysit tehtiin SPSS-tilasto-ohjelmalla.
Harvennusten todettiin vaikuttaneen myönteisesti kaikkiin tarkasteltuihin ominaisuuksiin lukuun ottamatta vartteiden hedekukintaa. Männyn siemenviljelyksillä jalostusominaisuuksissa saavutettiin keskimäärin 5–6 menestystasoyksikön suuruinen parannus käpysadossa ja 4–6 menestystasoyksikön parannus pituudessa. Kuusen siemenviljelyksillä jalostusominaisuuksien menestystasoissa vastaavat parannukset olivat keskimäärin 5 ja 8 menestystasoyksikköä.
Työssä keskityttiin SvG-harvurilla toteutettujen siemenviljelyksien harvennusten vaikutuksiin. Tarkasteltavia ominaisuuksia työssä olivat siemenviljelyksillä esiintyvien vartteiden kukinta (hede ja emi) ja käpysato sekä siemenjälkeläisten pituus ja elävyys. Käytetty aineisto oli peräisin Luonnonvarakeskukselta. Aineiston perusteella tarkasteltiin muutoksia harvennuksen jälkeen. Analyysit tehtiin SPSS-tilasto-ohjelmalla.
Harvennusten todettiin vaikuttaneen myönteisesti kaikkiin tarkasteltuihin ominaisuuksiin lukuun ottamatta vartteiden hedekukintaa. Männyn siemenviljelyksillä jalostusominaisuuksissa saavutettiin keskimäärin 5–6 menestystasoyksikön suuruinen parannus käpysadossa ja 4–6 menestystasoyksikön parannus pituudessa. Kuusen siemenviljelyksillä jalostusominaisuuksien menestystasoissa vastaavat parannukset olivat keskimäärin 5 ja 8 menestystasoyksikköä.