Digipaali, markkinointitutkimus urakoitsijoille ja karjatilallisille
Mattila, Joonas (2020)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020052814987
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020052814987
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää kahden todennäköisimmän käyttäjäryhmän mielipidettä Digipaali-järjestelmästä. Opinnäytetyön tilaajana oli Digipaali-hanke, joka tutkii RFID-tunnisteen soveltuvuutta rehupaalien yksilölliseen tunnistamiseen ja tämän teknologian hyödyntämistä maatalouden yritystoiminnassa. Työ oli tutkimuspainotteinen ja se toteutettiin kahdella kyselytutkimuksella. Ensimmäinen, säilörehu-urakoitsijoille suunnattu osa suoritettiin alan urakoitsijoille suunnatussa ammattitilaisuudessa, toinen viljelijähaastatteluina vuosien 2018-2019 aikana.
Opinnäytetyön ensimmäisessä osassa säilörehu-urakoitsijoiden ammattitilaisuudessa tavoitteena oli saada kuva siitä, onko tällaiselle järjestelmälle tarvetta alan ammattilaisten keskuudessa. Kyselyyn vastasi 19 ammattihenkilöä. Vastaanotto oli myönteinen, sillä valtaosa kyselyyn vastanneista urakoitsijoista koki voivansa käyttää järjestelmää palveluidensa tukena. Viljelijähaastatteluissa selvitettiin järjestelmältä vaadittavia ominaisuuksia käytännön ja käyttöliittymän osalta. Viljelijät näkivät tärkeimmäksi paalaustilanteessa tallennettavaksi tiedoksi paalin kuiva-ainepitoisuuden ja mahdolliset kuljettajan merkitsemät poikkeamat paalissa. Varaston hallinnan helpottuminen koettiin sähköisen tietokannan suurimmaksi hyödyksi.
Kyselyiden johtopäätöksenä voi sanoa, että molempien käyttäjäryhmien joukossa on aitoa tarvetta Digipaali-järjestelmän kaltaiselle teknologialle. Molemmat kyselyn käyttäjäryhmistä painottivat järjestelmän luotettavuuden tärkeyttä ja näiden kohdalla onnistuminen onkin varmasti avainasemassa Digipaali-järjestelmän käyttäjäkuntaa rakennettaessa.
Opinnäytetyön ensimmäisessä osassa säilörehu-urakoitsijoiden ammattitilaisuudessa tavoitteena oli saada kuva siitä, onko tällaiselle järjestelmälle tarvetta alan ammattilaisten keskuudessa. Kyselyyn vastasi 19 ammattihenkilöä. Vastaanotto oli myönteinen, sillä valtaosa kyselyyn vastanneista urakoitsijoista koki voivansa käyttää järjestelmää palveluidensa tukena. Viljelijähaastatteluissa selvitettiin järjestelmältä vaadittavia ominaisuuksia käytännön ja käyttöliittymän osalta. Viljelijät näkivät tärkeimmäksi paalaustilanteessa tallennettavaksi tiedoksi paalin kuiva-ainepitoisuuden ja mahdolliset kuljettajan merkitsemät poikkeamat paalissa. Varaston hallinnan helpottuminen koettiin sähköisen tietokannan suurimmaksi hyödyksi.
Kyselyiden johtopäätöksenä voi sanoa, että molempien käyttäjäryhmien joukossa on aitoa tarvetta Digipaali-järjestelmän kaltaiselle teknologialle. Molemmat kyselyn käyttäjäryhmistä painottivat järjestelmän luotettavuuden tärkeyttä ja näiden kohdalla onnistuminen onkin varmasti avainasemassa Digipaali-järjestelmän käyttäjäkuntaa rakennettaessa.