Yrityksen arvonmääritys: case Marimekko
Silanterä, Ville (2020)
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020052915458
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020052915458
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö on case-tutkimus yrityksen arvonmääritysprosessista ja sen tarkoitus on määrittää pörssiyhtiö Marimekon arvo ja esitellä arvonmääritysprosessin vaiheet.
Arvonmääritys aloitetaan tutustumalla kohdeyrityksen taloudelliseen kehitykseen, yrityksen suhteeseen toimialaansa ja yrityksen sisäiseen toimintaan. Tätä varten laaditaan tilinpäätösanalyysi ja strateginen analyysi, joiden avulla pyritään ennakoimaan yrityksen tulevaa kehitystä.
Yrityksen toiminta on rahoitettu omalla pääomalla ja usein sen lisäksi myös vieraalla pääomalla. Liiketoimintaan liittyy yrityksestä riippuen eri määrä riskejä, joista korvauksena pääomien sijoittajat haluavat tuottoa sijoituksilleen. Tätä tuottoa kutsutaan pääoman tuottovaatimukseksi. Oman pääoman tuottovaatimus määritetään CAP-mallin avulla, jossa yrityskohtaista riskiä kuvataan betakertoimella, joka voidaan määrittää markkina- tai tilinpäätöstietoihin perustuen.
Useat arvonmääritysmallit perustuvat arvioon yrityksen tulevista rahavirroista, jotka diskontataan nykyarvoon oman pääoman tai koko pääoman keskimääräisen tuottovaatimuksen avulla. Tunnetuimpia ovat osinkoperusteinenmalli, vapaan kassavirran malli ja lisäarvomalli. Malleissa pyritään huomioimaan myös yrityksen kasvumahdollisuudet.
Case-tutkimuksen kohteen Marimekon arvo päädyttiin määrittelemään vapaan kassavirran ja lisäarvomallin avulla. Tilinpäätösanalyysi osoitti Marimekon vahvan taloudellisen aseman myös suhteessa eri kustannusstrategialla toimivaan H&M:ään. Koronaviruspandemian vuoksi käytettiin skenaarioanalyysiä. Marimekon pitkäjänteinen strategia ja hyvä taloudellinen tilanne tulee auttamaan todennäköisesti yhtiötä selviytymään koronaviruspandemian aiheuttamasta tilanteesta vähin vaurioin.
Markkinabetalla ja tilinpäätösbetalla määritetyn vapaan kassavirran mallin mukaisiksi arvoiksi saatiin skenaariosta riippuen 218,9–300,7 miljoonaa euroa ja lisäarvomallin mukaisiksi arvoiksi 189,9–234,7 miljoonaa euroa. Lisäarvomallin mukainen arvo todettiin tässä työssä jonkin verran luotettavammaksi.
Arvonmääritys aloitetaan tutustumalla kohdeyrityksen taloudelliseen kehitykseen, yrityksen suhteeseen toimialaansa ja yrityksen sisäiseen toimintaan. Tätä varten laaditaan tilinpäätösanalyysi ja strateginen analyysi, joiden avulla pyritään ennakoimaan yrityksen tulevaa kehitystä.
Yrityksen toiminta on rahoitettu omalla pääomalla ja usein sen lisäksi myös vieraalla pääomalla. Liiketoimintaan liittyy yrityksestä riippuen eri määrä riskejä, joista korvauksena pääomien sijoittajat haluavat tuottoa sijoituksilleen. Tätä tuottoa kutsutaan pääoman tuottovaatimukseksi. Oman pääoman tuottovaatimus määritetään CAP-mallin avulla, jossa yrityskohtaista riskiä kuvataan betakertoimella, joka voidaan määrittää markkina- tai tilinpäätöstietoihin perustuen.
Useat arvonmääritysmallit perustuvat arvioon yrityksen tulevista rahavirroista, jotka diskontataan nykyarvoon oman pääoman tai koko pääoman keskimääräisen tuottovaatimuksen avulla. Tunnetuimpia ovat osinkoperusteinenmalli, vapaan kassavirran malli ja lisäarvomalli. Malleissa pyritään huomioimaan myös yrityksen kasvumahdollisuudet.
Case-tutkimuksen kohteen Marimekon arvo päädyttiin määrittelemään vapaan kassavirran ja lisäarvomallin avulla. Tilinpäätösanalyysi osoitti Marimekon vahvan taloudellisen aseman myös suhteessa eri kustannusstrategialla toimivaan H&M:ään. Koronaviruspandemian vuoksi käytettiin skenaarioanalyysiä. Marimekon pitkäjänteinen strategia ja hyvä taloudellinen tilanne tulee auttamaan todennäköisesti yhtiötä selviytymään koronaviruspandemian aiheuttamasta tilanteesta vähin vaurioin.
Markkinabetalla ja tilinpäätösbetalla määritetyn vapaan kassavirran mallin mukaisiksi arvoiksi saatiin skenaariosta riippuen 218,9–300,7 miljoonaa euroa ja lisäarvomallin mukaisiksi arvoiksi 189,9–234,7 miljoonaa euroa. Lisäarvomallin mukainen arvo todettiin tässä työssä jonkin verran luotettavammaksi.