Testausaineistojen hallinta järjestelmäkehittämisessä
Kivi, Armi (2020)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020060115781
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020060115781
Tiivistelmä
Ketterä kehittäminen asettaa tiukemmat vaatimukset testauksen aineistolle kuin aiemmin on ollut ja lisäksi testauksessa käytettävää aineistoa on päästävä hyödyntämään tehokkaammin.
Perinteinen järjestelmäkehitys on perustunut vesiputousmallin mukaiseen tarkkaan etukäteissuunnitteluun. Ketterämpi kehitystyö tuo ison kulttuurimuutoksen, kun tavoite tarkentuu ja jopa vaihtuu kehittämisen aikana. Tekeminen on intensiivistä ja jatkuvaa yhteistyötä laajan ja eri osa-alueiden osaajista koostuvissa verkostoissa; huomioon on otettava niin toiminnan tarpeita kuin teknisiä vaatimuksiakin.
Järjestelmien monimukaistuessa niiden on valmistuttava nopeammin, jolloin testejä pitää pystyä toistamaan joustavasti palaten helposti ja nopeasti korjausten jälkeen testaamaan uudelleen samoilla testitiedoilla. Testauksessa käytettävästä aineistosta on oltava mahdollisuus saada kokonaisotos riittävillä variaatoilla päästä-päähän-prosessien varmistamiseksi. Tätä varten testauksessa käytettävän aineiston on oltava sisäisesti eheää ja toiminnallisuusvaatimusten kanssa yhteensopivaa ja kattavaa. Keskitetyn testiaineiston hallinta on vaativaa, minkä takia siihen etsitään toimivaa valmisratkaisua.
Tutkimuksen tavoite oli kuvata testiaineistojen osuutta osana ketterää järjestelmäkehittämistä ja luoda ratkaisuehdotus tutkittavan organisaation tarpeisiin. Ketterän testaamisen mahdollistamiseksi organisaatiossa haettiin testiaineiston hallintaan lähtökohtaisesti valmisratkaisua. Työn tavoite oli selvittää, millainen valmisratkaisu organisaatiossa tarvitaan ja olisiko sellaista tarjolla.
Selvitystyö kohdistui organisaation tarvitsemiin testiaineistoihin ja niiden hallintaan, ei järjestelmäkehittämiseen tai testaamisen muilta osin.
Tutkimustyö aloitettiin teoreettiseen lähdemateriaaliin tutustumisella ja haastattelemalla organisaation edustajia käytännön ongelmista. Tämän jälkeen keskusteltiin myös ulkopuolisten asiantuntijoiden kanssa markkinoilla olevista tuotteista. Tutkimus tehtiin laadullisena tapaustutkimuksena soveltavia tutkimusmenetelmiä käyttäen. Sekä tarve että prosessi tarkentuivat tutkimuksen edetessä.
Työn tekemisen aktiivinen ajankohta oli vuoden 2019 lopulta toukokuulle 2020. Selvityksen tuloksena oli, että markkinoilta hyviä valmisratkaisuja lähinnä prosessin alkuvaiheisiin, mutta tutkittavalle alueelle eli testiaineiston hyödyntämiseen vähemmän. Esille nousi myös aihealueen ja mm. terminologian vakiintumattomuus.
Perinteinen järjestelmäkehitys on perustunut vesiputousmallin mukaiseen tarkkaan etukäteissuunnitteluun. Ketterämpi kehitystyö tuo ison kulttuurimuutoksen, kun tavoite tarkentuu ja jopa vaihtuu kehittämisen aikana. Tekeminen on intensiivistä ja jatkuvaa yhteistyötä laajan ja eri osa-alueiden osaajista koostuvissa verkostoissa; huomioon on otettava niin toiminnan tarpeita kuin teknisiä vaatimuksiakin.
Järjestelmien monimukaistuessa niiden on valmistuttava nopeammin, jolloin testejä pitää pystyä toistamaan joustavasti palaten helposti ja nopeasti korjausten jälkeen testaamaan uudelleen samoilla testitiedoilla. Testauksessa käytettävästä aineistosta on oltava mahdollisuus saada kokonaisotos riittävillä variaatoilla päästä-päähän-prosessien varmistamiseksi. Tätä varten testauksessa käytettävän aineiston on oltava sisäisesti eheää ja toiminnallisuusvaatimusten kanssa yhteensopivaa ja kattavaa. Keskitetyn testiaineiston hallinta on vaativaa, minkä takia siihen etsitään toimivaa valmisratkaisua.
Tutkimuksen tavoite oli kuvata testiaineistojen osuutta osana ketterää järjestelmäkehittämistä ja luoda ratkaisuehdotus tutkittavan organisaation tarpeisiin. Ketterän testaamisen mahdollistamiseksi organisaatiossa haettiin testiaineiston hallintaan lähtökohtaisesti valmisratkaisua. Työn tavoite oli selvittää, millainen valmisratkaisu organisaatiossa tarvitaan ja olisiko sellaista tarjolla.
Selvitystyö kohdistui organisaation tarvitsemiin testiaineistoihin ja niiden hallintaan, ei järjestelmäkehittämiseen tai testaamisen muilta osin.
Tutkimustyö aloitettiin teoreettiseen lähdemateriaaliin tutustumisella ja haastattelemalla organisaation edustajia käytännön ongelmista. Tämän jälkeen keskusteltiin myös ulkopuolisten asiantuntijoiden kanssa markkinoilla olevista tuotteista. Tutkimus tehtiin laadullisena tapaustutkimuksena soveltavia tutkimusmenetelmiä käyttäen. Sekä tarve että prosessi tarkentuivat tutkimuksen edetessä.
Työn tekemisen aktiivinen ajankohta oli vuoden 2019 lopulta toukokuulle 2020. Selvityksen tuloksena oli, että markkinoilta hyviä valmisratkaisuja lähinnä prosessin alkuvaiheisiin, mutta tutkittavalle alueelle eli testiaineiston hyödyntämiseen vähemmän. Esille nousi myös aihealueen ja mm. terminologian vakiintumattomuus.