Yhteisöllisyys perhekeskuksen kohtaamispaikassa : katsaus yhteisöllisyyteen ja sen kehittämiseen Perheiden talolla

Abstract

Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää perhekeskuksen kohtaamispaikan kävijöiden kokemuksia yhteisöllisyyden toteutumisesta ja kehittämisestä kohtaamispaikassa. Opinnäytetyössä tuotettiin tutkimuksen kuvaamiseen ja tiivistämiseen tarkoitettu juliste, joka toimitetaan tutkimuspaikkana toimineelle Perheiden talolle. Opinnäytetyön tutkimus toteutettiin pirkanmaalaisen asumiskeskuksen perhekeskuksen kohtaamispaikkana toimivalla Perheiden talolla.

Tutkimusaineiston keräämisessä ja analyysissä käytettiin laadullisen tutkimuksen keinoja. Tutkimuksessa käytettiin kyselylomakkeisiin pohjautuvaa puolistrukturoitua haastattelua sekä täydentävänä aineistonkeruumenetelmänä ideaseinää. Tutkimuksessa pyrittiin selvittämään kävijöiden määritelmä ja kuvaus perheiden talon yhteisöllisyydestä sekä hyödyt ja kehityskohdat.

Tutkimuksessa selvisi, että perheiden talon kävijät määrittelevät yhteisöllisyyden jäsenyyden, vertaistuen ja arjen jakamisen kautta. Jäsenyyteen liittyi vahvasti johonkin kulumisen tunne, mitä Perheiden talon yhteisö tarjoaa. Yhdistävä tekijä kävijöiden välillä olivat lapset ja vanhemmuus.

Yhteisöllisyyden hyödyt löytyivät erityisesti lapsiperhearjessa jaksamisesta sekä vertaistuen vaikutuksista. Perheiden talo itsessään ilmeni sen käyttäjille anonymiteetin suojana. Talolla oli myös kotoa lähtemistä laskeva kynnys, millä on positiivinen vaikutus hyvinvointiin.

Yhteisöllisyyden kehittämisen suurimmat tarpeet olivat kävijöiden mielestä väen puutteessa, joka voitaisiin korjata tehokkaammalla ja kohdennetulla perheiden talon markkinoinnilla. Kävijöiden mielestä potentiaaliset kävijät eivät ole tietoisia Perheiden talon tarjonnasta. Kävijöiden määrän nousu rikastaisi yhteisöä ja lisäisi toimintaa.

The purpose of this study was to establish experiences, benefits and development ideas about communality with the visitors of family centre’s meeting place. The findings of this study are summarized in poster, which is meant to be delivered and placed in the meeting place.

The study was a qualitative in nature and the data were collected using semistructured interview that was based on a questionnaire. An idea wall was used as an additional data collecting method.

The results indicated that visitors define communality by membership, peer support and by sharing their everyday life. The benefits of communality were found especially in the everyday life with children and in effects of peer support. The biggest development needs in communality were found in the lack of visitor’s, which could be fixed with more powerful and directed marketing.

The meeting place’s community represented true communality, and the community supported its member’s well-being. However, the meeting place needs more members, which can be achieved with better marketing of the meeting place.