Feasibility of the Jyväskylä - Lahti Railway connection: Industrial sector
Keränen, Jesse (2020)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020060115713
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020060115713
Tiivistelmä
Jyväskylän ammattikorkeakoulun kansainvälisen logistiikan insinööritutkinnon opiskelija Jesse Keränen selvitti opinnäytetyössään ”Feasibility of Jyväskylä - Lahti railway connection - industrial sector” Jyväskylä–Lahti rautatieprojektin aloittamisen kannattavuutta. Hankkeessa keskitytään vanhaan aiheeseen, jota päivitetään, sekä nykyaikaisen ja käytettävissä olevan tiedon, että informaation analysoinnin tuloksena. Vaikka kartoituksen lopputuloksessa päätetään olla rakentamatta rautatieyhteyttä, tulos ei ole ehdoton hylkääminen. Ehdotus hankkeen toteuttamisesta kun, suuri määrä nykyisiä infrastruktuurihankkeita on saatu päätökseen, on toteutettavissa kuten tutkimus osoittaa. Nykyiset hankkeet vain lisäävät yhteyden toteutumisen tehokkuutta ja merkitystä.
Opinnäytetyön lopputuloksena syntyy rautateiden infrastruktuuriprojektien suunnitteluprosessi, käsitellen tärkeimpiä tutkimusalueita. Tutkimuksessa Keränen keskittyy kannattavuuden arviointiin teollisuuden näkökulmasta. Aiheeseen liittyviä infrastruktuurihanke tutkimuksia teollisuuden perspektiivistä ei ole käsitelty yli vuosikymmeneen. Euroopan unionin asetuksessa todetaan, että kaiken rautatieliikenteen on keskityttävä ensisijaisesti julkiseen liikenteeseen. EU:n asetuksen vuoksi aiheesta on tehty hyvin vähän logistisia kannattavuustutkimuksia, mihin Keränen opinnäytteessään keskittyy. Reitistä onkin keskusteltu jo 1900-luvun alusta lähtien, kun Suomen rautateiden runkoverkko alkoi levitä pääkaupunkiseudulta pohjoisen suuntaan.
Suuri osa luodusta konkreettisesta pohjasta perustuu infrastruktuurikysymyksiin kuten: Miten rautatien eri näkökohdat vaikuttavat ympäristöön? Mitä riskejä rautatie aiheuttaa? Kuinka siirtyminen rautatiekuljetuksiin vähentäisi saastumista ja energiankulutusta verrattuna erityyppisiin kuorma-auto kuljetuksiin? Tutkimuskysymyksiin vastatessa rakennetaan pohja rautatien valtaviin etuihin verrattuna nykyisiin kuljetustapoihin. Samalla rakennetaan pohja, jota tarvitaan infrastruktuuriehdotuksen todellisen toteutettavuuden arvioinnin aloittamiseksi
Opinnäytetyön lopputuloksena syntyy rautateiden infrastruktuuriprojektien suunnitteluprosessi, käsitellen tärkeimpiä tutkimusalueita. Tutkimuksessa Keränen keskittyy kannattavuuden arviointiin teollisuuden näkökulmasta. Aiheeseen liittyviä infrastruktuurihanke tutkimuksia teollisuuden perspektiivistä ei ole käsitelty yli vuosikymmeneen. Euroopan unionin asetuksessa todetaan, että kaiken rautatieliikenteen on keskityttävä ensisijaisesti julkiseen liikenteeseen. EU:n asetuksen vuoksi aiheesta on tehty hyvin vähän logistisia kannattavuustutkimuksia, mihin Keränen opinnäytteessään keskittyy. Reitistä onkin keskusteltu jo 1900-luvun alusta lähtien, kun Suomen rautateiden runkoverkko alkoi levitä pääkaupunkiseudulta pohjoisen suuntaan.
Suuri osa luodusta konkreettisesta pohjasta perustuu infrastruktuurikysymyksiin kuten: Miten rautatien eri näkökohdat vaikuttavat ympäristöön? Mitä riskejä rautatie aiheuttaa? Kuinka siirtyminen rautatiekuljetuksiin vähentäisi saastumista ja energiankulutusta verrattuna erityyppisiin kuorma-auto kuljetuksiin? Tutkimuskysymyksiin vastatessa rakennetaan pohja rautatien valtaviin etuihin verrattuna nykyisiin kuljetustapoihin. Samalla rakennetaan pohja, jota tarvitaan infrastruktuuriehdotuksen todellisen toteutettavuuden arvioinnin aloittamiseksi