Muutosjohtamisen ja motivaation vaikutus yrityksen kykyyn omaksua ohjelmistorobotiikkaa
Sahari, Janne (2020)
Sahari, Janne
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020060216132
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020060216132
Tiivistelmä
Ohjelmistorobotiikka kiinnostaa yrityksiä, koska sen avulla voidaan poistaa rutiiniomaisia toistuvia tietokoneella tehtäviä työtehtäviä. Tätä kirjoitettaessa keväällä 2020 ohjelmistorobotiikka tekniikkana on edelleen uusi monille yrityksille. Opinnäytetyön tarkoitus on tarjota kyselylomakkeen muodossa välinen, jolla yritys voi mitata oman kykynsä ottaa vastaan ohjelmistorobotiikkaa. Toisin sanoen yritys teettää henkilöstölleen kyselyn, jonka analysointiin opinnäytetyö antaa seikkaperäiset ohjeet ja tiivistää vastaukset nelikenttään.
Kyselytutkimus, joka suunnataan henkilöstölle, tutkii motivaatiota ja muutosjohtamista henkilöstön näkökulmasta. Saadut vastaustaukset sijoittuvat lopullisissa tuloksissa nelikenttämalliin, jonka akselit ovat motivaatio ja johtaminen. Esimerkiksi voidaan havaita tilanne, jossa johtaminen koetaan autoritäärisenä, mutta henkilöstön motivaatio on silti hyvä. Saatua tulosta voidaan käyttää yrityksessä keskustelun pohjana ja ratkaisuja ongelmakohtiin voidaan hakea opinnäytetyön tietoperustasta.
Tietoperustana toimii muun muassa John P. Kotterin muutosjohtamisen kahdeksan vaihetta sekä Edvard Decin ja Richard Ryanin itseohjautuvuusteorian ajatukset sisäisestä motivaatiosta. Opinnäytetyön nelikenttämallin antama tulos on helposti yhdistettävissä kyseisiin teorioihin. Opinnäytetyö ei anna valmiita ratkaisuja yrityksen haasteisiin, mutta kysely paljastaa yrityksen ongelmakohdat ja auttaa alkuun ratkaisun löytämisessä.
Kyselytutkimus, joka suunnataan henkilöstölle, tutkii motivaatiota ja muutosjohtamista henkilöstön näkökulmasta. Saadut vastaustaukset sijoittuvat lopullisissa tuloksissa nelikenttämalliin, jonka akselit ovat motivaatio ja johtaminen. Esimerkiksi voidaan havaita tilanne, jossa johtaminen koetaan autoritäärisenä, mutta henkilöstön motivaatio on silti hyvä. Saatua tulosta voidaan käyttää yrityksessä keskustelun pohjana ja ratkaisuja ongelmakohtiin voidaan hakea opinnäytetyön tietoperustasta.
Tietoperustana toimii muun muassa John P. Kotterin muutosjohtamisen kahdeksan vaihetta sekä Edvard Decin ja Richard Ryanin itseohjautuvuusteorian ajatukset sisäisestä motivaatiosta. Opinnäytetyön nelikenttämallin antama tulos on helposti yhdistettävissä kyseisiin teorioihin. Opinnäytetyö ei anna valmiita ratkaisuja yrityksen haasteisiin, mutta kysely paljastaa yrityksen ongelmakohdat ja auttaa alkuun ratkaisun löytämisessä.