Terveydensuojelun radonvalvonnan kehittäminen julkisissa oleskelutiloissa
Räsänen, Harri (2020)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020060216437
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020060216437
Tiivistelmä
Radon on radioaktiivinen kaasu, joka aiheuttaa ionisoivaa säteilyä. Se on ihmisen suurin taustasäteilyn lähde ja merkittävä keuhkosyövän aiheuttaja. Säteilyturvakeskus valvoo työpaikkojen radonaltistusta. Asuntojen ja muiden oleskelutilojen radonvalvonta kuuluu terveydensuojeluviranomaiselle. Kuntien terveydensuojeluviranomaisilla ei ole käytössä radonin valvontaohjeistusta. Radonohjeistukset tulevat terveydensuojeluviranomaiselle säteilylaista (859/2018).
Opinnäytetyössä selvitettiin, miten terveydensuojeluviranomaisen radonvalvontaa voidaan kehittää julkisissa oleskelutiloissa ja miten ympäristöterveydenhuollon valvontayksiköt ovat soveltaneet radoniin liittyvää lainsäädäntöä radonmittauksiin. Lisäksi tutkittiin miten kaupungit julkisten rakennusten omistajina ovat kokeneet nykyisen radonvalvonnan.
Opinnäytetyössä tehtiin kaksi kyselytutkimusta, joilla selvitettiin Suomen kymmenen kaupungin radonhallinnan toimenpidemalleja terveydensuojeluviranomaisen ja julkisten rakennusten kiinteistönomistajan näkökulmista. Lisäksi tehtiin oleskeluaikaisia radonmittauksia Helsingin kaupungin päiväkoteihin. Mittauksilla selvitettiin, voidaanko tällaista mittausmallia käyttää apuna laadittaessa terveydensuojeluviranomaisen radonin valvontaohjeistusta.
Kuntien terveydensuojeluviranomaiset tekivät säännöllistä radonvalvontaa radonmittausvelvoitealueilla. Valvontakäytännöissä esiintyi eroavaisuuksia hyväksyttyjen radonmittausmenetelmien osalta. Suurin osa kaupunkien julkisten rakennusten kiinteistönomistajista teki radonmittaukset vuosikeskiarvomittauksilla. Radoniin liittyvät lainsäädännölliset velvoitteet tunnettiin paremmin säteilylain (859/2018) kuin terveydensuojelulain (736/1994) osalta. Epätietoisuutta esiintyi radonpitoisuuden selvitysvastuutahon löytämiseksi julkisissa rakennuksissa.
Terveydensuojeluviranomaisen käyttöön tulee laatia valvontaohjeisto. Se laaditaan moniammatillisena yhteistyönä ja sen pohjana käytetään Säteilyturvakeskuksen laatimia radonohjeistuksia sekä otetaan huomioon kuntien tekemä radonvalvontatyö. Valvontaohjeisto yhtenäistää kuntien terveydensuojeluviranomaisten radonvalvontaa ja tiivistää yhteistyötä Säteilyturvakeskuksen kanssa. Valvontaohjeisto palvelee näin myös kiinteistönomistajia ja muita tilojen käyttäjiä.
Opinnäytetyössä selvitettiin, miten terveydensuojeluviranomaisen radonvalvontaa voidaan kehittää julkisissa oleskelutiloissa ja miten ympäristöterveydenhuollon valvontayksiköt ovat soveltaneet radoniin liittyvää lainsäädäntöä radonmittauksiin. Lisäksi tutkittiin miten kaupungit julkisten rakennusten omistajina ovat kokeneet nykyisen radonvalvonnan.
Opinnäytetyössä tehtiin kaksi kyselytutkimusta, joilla selvitettiin Suomen kymmenen kaupungin radonhallinnan toimenpidemalleja terveydensuojeluviranomaisen ja julkisten rakennusten kiinteistönomistajan näkökulmista. Lisäksi tehtiin oleskeluaikaisia radonmittauksia Helsingin kaupungin päiväkoteihin. Mittauksilla selvitettiin, voidaanko tällaista mittausmallia käyttää apuna laadittaessa terveydensuojeluviranomaisen radonin valvontaohjeistusta.
Kuntien terveydensuojeluviranomaiset tekivät säännöllistä radonvalvontaa radonmittausvelvoitealueilla. Valvontakäytännöissä esiintyi eroavaisuuksia hyväksyttyjen radonmittausmenetelmien osalta. Suurin osa kaupunkien julkisten rakennusten kiinteistönomistajista teki radonmittaukset vuosikeskiarvomittauksilla. Radoniin liittyvät lainsäädännölliset velvoitteet tunnettiin paremmin säteilylain (859/2018) kuin terveydensuojelulain (736/1994) osalta. Epätietoisuutta esiintyi radonpitoisuuden selvitysvastuutahon löytämiseksi julkisissa rakennuksissa.
Terveydensuojeluviranomaisen käyttöön tulee laatia valvontaohjeisto. Se laaditaan moniammatillisena yhteistyönä ja sen pohjana käytetään Säteilyturvakeskuksen laatimia radonohjeistuksia sekä otetaan huomioon kuntien tekemä radonvalvontatyö. Valvontaohjeisto yhtenäistää kuntien terveydensuojeluviranomaisten radonvalvontaa ja tiivistää yhteistyötä Säteilyturvakeskuksen kanssa. Valvontaohjeisto palvelee näin myös kiinteistönomistajia ja muita tilojen käyttäjiä.