“Fy vad hemskt, men gud hur ska det gå och nej då blöder man, åh nej.”: En kvalitativ studie om kvinnors upplevelse av sin menstruation i Finland under en tidsperiod på 50 år.
Wasström, Ida; Lindholm, Alexandra (2020)
Wasström, Ida
Lindholm, Alexandra
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020060216234
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020060216234
Tiivistelmä
Tutkielma käsittelee kahden sukupolven kokemuksia heidän kuukautisistaan. Lopputyön tarkoituksena on nähdä, onko kuukautisten kokemisessa tapahtunut mitään muutosta Suomessa. Käyttämällä kymmentä osittain strukturoitua haastattelua toiveena on selvittää naisten henkilökohtaisia kokemuksia. Naiset ovat syntyneet 1940- ja 1990-luvulla.
Valittu metodi on kvalitatiivinen sisältöanalyysi, induktiivisella lähestymistavalla. Työn teoreettisena viitekehyksenä on käytetty Rosemarie Rizzo Parsen “human becoming” teoriaa. Tulokset, jotka on jaettu kahteen pääkategoriaan ja 11 alaryhmään, esitetään molempien sukupolvien osalta erikseen. Keskustelussa verrataan 1940- ja 1990-luvulla syntyneiden naisten tuloksia.
Vaikka sukupolvien kuukautisdebyyttien välillä oli kulunut noin 50 vuotta tietyt tunteet ja kokemukset olivat hyvin samanlaisia. Oli myös tapahtunut suuria muutoksia varsinkin opetuksessa, omassa kiinnostuksessa, osaamisessa ja yhteiskunnan hyväksynnässä. Siitä huolimatta vielä on tilaa suuremmalle kehitykselle, kommunikaatiolle, osaamiselle ja avoimuudelle. Kuukautisia piilotellaan vieläkin, monet naiset häpeävät niitä ja veriset vaatteet koetaan sellaiseksi, mitä ei saisi olla olemassa. Opinnäytetyö:
Opinnäytetyö käsittelee tasa-arvoisuutta ja veroja koskien terveyssiteitä. Kehitystyön tarkoituksena on kvalitatiivisen kyselyn avulla kuvailla opiskelijoiden mielipiteet siitä että olisiko terveyssiteiden hinnan alentamisella vaikutusta yhteiskunnan tasa-arvon edistämiseen sekä verrata onko sukupuolten välillä mielipide-eroja. Saadaksemme vastauksia kysymyksiimme jaoimme internetkyselyn Facebookissa. Teoreettisena taustana opinnäytetyöhön on käytetty Nola J. Pendersin teoriaa yhteiskunnan interventiosta.
Lopputulos osoittaa että 6,4% opiskelijoista on sitä mieltä että arvonlisäveron pitäisi olla alle nykyisen veroprosentin (24%). Valtaosa 73,9% opiskelijoista uskoo alhaisemman veroprosentin terveyssiteille vaikuttavan positiivisesti yhteiskuntaan ja 72,1% ovat sitä mieltä että alhaisempi veroprosentti terveyssiteille kohentaisi tasa-arvoisuutta sukupuolten välillä. Kaikki 93,7% ovat sitä mieltä että terveyssiteiden verot on asia mistä hallituksen pitäisi keskustella.
Lopputuloksen perusteella hallituksella olisi aihetta nostaa terveyssiteiden verokysymykset uudelleen puheeksi. Tämän opinnäytetyön kautta korkeakouluopiskelijat Suomessa ovat saaneet tilaisuuden tuoda esille omia käsityksiään terveyssiteiden veroasioista. Työn tulos voidaan käyttää tukena ja todisteena heille jotka työstävät ja väittelevät terveyssiteiden verojen alentamisen puolesta.
Valittu metodi on kvalitatiivinen sisältöanalyysi, induktiivisella lähestymistavalla. Työn teoreettisena viitekehyksenä on käytetty Rosemarie Rizzo Parsen “human becoming” teoriaa. Tulokset, jotka on jaettu kahteen pääkategoriaan ja 11 alaryhmään, esitetään molempien sukupolvien osalta erikseen. Keskustelussa verrataan 1940- ja 1990-luvulla syntyneiden naisten tuloksia.
Vaikka sukupolvien kuukautisdebyyttien välillä oli kulunut noin 50 vuotta tietyt tunteet ja kokemukset olivat hyvin samanlaisia. Oli myös tapahtunut suuria muutoksia varsinkin opetuksessa, omassa kiinnostuksessa, osaamisessa ja yhteiskunnan hyväksynnässä. Siitä huolimatta vielä on tilaa suuremmalle kehitykselle, kommunikaatiolle, osaamiselle ja avoimuudelle. Kuukautisia piilotellaan vieläkin, monet naiset häpeävät niitä ja veriset vaatteet koetaan sellaiseksi, mitä ei saisi olla olemassa.
Opinnäytetyö käsittelee tasa-arvoisuutta ja veroja koskien terveyssiteitä. Kehitystyön tarkoituksena on kvalitatiivisen kyselyn avulla kuvailla opiskelijoiden mielipiteet siitä että olisiko terveyssiteiden hinnan alentamisella vaikutusta yhteiskunnan tasa-arvon edistämiseen sekä verrata onko sukupuolten välillä mielipide-eroja. Saadaksemme vastauksia kysymyksiimme jaoimme internetkyselyn Facebookissa. Teoreettisena taustana opinnäytetyöhön on käytetty Nola J. Pendersin teoriaa yhteiskunnan interventiosta.
Lopputulos osoittaa että 6,4% opiskelijoista on sitä mieltä että arvonlisäveron pitäisi olla alle nykyisen veroprosentin (24%). Valtaosa 73,9% opiskelijoista uskoo alhaisemman veroprosentin terveyssiteille vaikuttavan positiivisesti yhteiskuntaan ja 72,1% ovat sitä mieltä että alhaisempi veroprosentti terveyssiteille kohentaisi tasa-arvoisuutta sukupuolten välillä. Kaikki 93,7% ovat sitä mieltä että terveyssiteiden verot on asia mistä hallituksen pitäisi keskustella.
Lopputuloksen perusteella hallituksella olisi aihetta nostaa terveyssiteiden verokysymykset uudelleen puheeksi. Tämän opinnäytetyön kautta korkeakouluopiskelijat Suomessa ovat saaneet tilaisuuden tuoda esille omia käsityksiään terveyssiteiden veroasioista. Työn tulos voidaan käyttää tukena ja todisteena heille jotka työstävät ja väittelevät terveyssiteiden verojen alentamisen puolesta.