Kaukoidän vähän tunnettujen puuvartistaksonien pistokaslisäys

Abstract

Opinnäytetyön tavoite oli selvittää soveltuvatko valikoidut vähän tunnetut Kaukoidästä kotoisin olevat puuvartistaksonit kasvitieteellisissä puutarhoissa lisättäviksi pistokkaista. Työn toimeksiantajana oli Helsingin yliopiston kasvitieteellinen puutarha. Työssä tutkittiin kirjallisuuden perusteella ja kokeellisesti Acer, Actinidia, Carpinus, Prinsepia, Sasa, Staphylea, Stewartia, Syringa, Tripetaleia ja Viburnum -suvuista otettujen pistokkaiden juurtumista erilaisissa juurrutusalustoissa juurrutushormonikäsittelyn kanssa sekä ilman hormonikäsittelyä. Kokeen lisäysmateriaalina käytettiin Kumpulan kasvitieteellisessä puutarhassa kasvavia yksilöitä.

Pistokaslisäyksestä on paljon tutkimustietoa yleisellä tasolla, mutta harvinaisempien lajien kohdalla tietoa on vähän. Kirjallisuuden mukaan lähes kaikkia kokeessa olleita sukuja pystytään lisäämään pistokkaista.

Kokeessa pistokaslisäys osoittautui vaikeaksi. Vain Actinidia, Tripetaleia ja Viburnum -sukujen pistokkaat kehittivät merkittävässä määrin juuria kokeen aikana. Kallussolukkoa muodostui vaihtelevassa määrin kaikkien muiden paitsi Sasa-suvun pistokkaisiin. Kumpulan alkeellisten lisäysolosuhteiden kehittäminen ja lisäyksessä yksittäiseen sukuun keskittyminen voisi tuoda parempia juurtumistuloksia.

The main object of this thesis was to figure out whether some selected less familiar woody taxa from the Far East are applicable for propagation by cuttings in botanical gardens or not. The commissioner of this thesis was the botanical garden of the university of Helsinki. This thesis researched through literature and by experimenting the rooting of cuttings from Acer, Actinidia, Carpinus, Prinsepia, Sasa, Staphylea, Stewartia, Syringa, Tripetaleia and Viburnum genera. The thesis also studied the effect of different rooting media and the use of rooting hormones to the cuttings. The cuttings were taken from plants growing in the botanical garden of Kumpula.

There is a lot of information of cutting propagation in general in research literature, but only little or no specific information at all about cutting propagation of some rare species. Almost all the genera in this thesis have been successfully propagated by cuttings.

In this thesis, propagation by cuttings proved to be difficult. Only Actinidia, Tripetaleia and Viburnum genera managed to develop any significant number of roots during the testing period. A variable number of cuttings developed callous tissue during the test in each genus, except the genus Sasa. Improving the rudimentary propagation facilities of Kumpula and concentrating on a single genus in the propagation could induce better rooting results.