NURSING INTERVENTION; PREVENTING POSTPARTUM DEPRESSION IN IMMIGRANT WOMEN – A LITERATURE REVIEW
Kasi, Alhaan (2020)
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020060216412
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020060216412
Tiivistelmä
Postpartum depression can be life-threatening if left untreated. Postpartum depression affects 10–20% of women after delivery, regardless of maternal age, race, parity, socioeconomic status, or level of education.
Maternity clinics are required to provide health care services and promote the physical and mental health of the population while taking cultural differences into consideration. Mental health is overlooked in women, especially women of color and those with an immigrant background. The aim of this thesis is to make mental health a primary focus for immigrant mothers. By reviewing previous journals and articles, we can understand what problems immigrant mothers have faced in maternal clinics, specifically with regards to their mental well-being. We can also understand what form of help was considered beneficial in educating the patient about postpartum depression as well as preventing it, and how this form of help could continue to be promoted in maternity clinics.
The method used for this study is a literature review. Scholarly articles and academic journals between the years 2010-2020 have been collected for analysis. CINAHL, Academic Search Elite (EBSCO) and PubMed were the primary platforms used to collect the literature necessary for the literature review.
The results of the study revealed that postpartum depression was more prevalent in women of immigrant and foreign background in comparison to the native population. Women of marginalized groups often overlooked their mental health and ignored any physical ailments which were a result of their mental wellbeing. A study revealed that EPDS was not the best choice in diagnosing immigrant women with PPD, let alone helping them understand what PPD is. Communicating with patients and taking their cultural differences in to consideration when providing care was seen as much more beneficial to immigrant women. Healthcare providers and officials need to break down the barriers surrounding maternal mental health and encourage immigrant mothers to speak about their mental well-being without being ostracized. Synnytyksen jälkeinen masennus (PPD) voi olla hengenvaarallinen, jos sitä jätetään hoitamatta. Synnytyksen jälkeinen masennus vaikuttaa 10–20%: iin naisista synnytyksen jälkeen riippumatta äidin iästä, rodusta, sosioekonomisesta asemasta tai koulutustasosta.
Äitiysklinikoiden on tarjottava terveydenhuoltopalveluita ja edistettävä väestön fyysistä ja henkistä terveyttä ottaen samalla huomioon kulttuurierot. Mielenterveyttä ei oteta huomioon naisilla, etenkään värillisillä naisilla ja maahanmuuttajataustaisilla naisilla. Opinnäytetyön tavoitteena on tehdä mielenterveydestä ensisijainen painopiste maahanmuuttajaäideille. Tarkastelemalla aikaisempia lehtiä ja artikkeleita voimme ymmärtää, mihin ongelmiin maahanmuuttajaäidit ovat kohdanneet äitiysklinikoilla, erityisesti heidän henkisen hyvinvointinsa suhteen. Voimme myös ymmärtää, minkä tyyppistä apua pidettiin hyödyllisenä potilaan kouluttamisessa synnytyksen jälkeisestä masennuksesta ja sen estämisessä, ja kuinka tämän tyyppistä apua voitaisiin edelleen edistää äitiysklinikoissa.
Tässä tutkimuksessa käytettiin kirjallisuuskatsausta. Tieteelliset artikkelit ja akateemiset lehdet vuosien 2010-2020 välillä on koottu analysoitavaksi. CINAHL, Academic Search Elite (EBSCO) ja PubMed olivat ensisijaisia alustoja, joita kerättiin kirjallisuuskatsaukseen tarvittavan kirjallisuuden keräämiseksi.
Tutkimuksen tulokset paljastivat, että synnytyksen jälkeinen masennus oli yleisempi maahanmuuttaja- ja ulkomaalaisista naisilla verrattuna alkuperäiskansoihin. Marginalisoituneiden ryhmien naiset unohtivat mielenterveytensä usein ja sivuuttivat heidän henkisen hyvinvointinsa aiheuttamat fyysiset vaivat. Tutkimus paljasti, että EPDS ei ollut paras valinta diagnosoida maahanmuuttajanaisia PPD: llä, puhumattakaan auttamalla heitä ymmärtämään, mikä PPD on. Kommunikointi potilaiden kanssa ja heidän kulttuurierot huomioon ottaminen hoidon tarjoamisessa nähtiin paljon hyödyllisemmäksi maahanmuuttajanaisille. Terveydenhuollon tarjoajien ja virkamiesten on poistettava äitien mielenterveysympäristön esteet ja rohkaistava siirtotyöläisiä puhumaan mielenterveydestään sulkematta niitä pois.
Maternity clinics are required to provide health care services and promote the physical and mental health of the population while taking cultural differences into consideration. Mental health is overlooked in women, especially women of color and those with an immigrant background. The aim of this thesis is to make mental health a primary focus for immigrant mothers. By reviewing previous journals and articles, we can understand what problems immigrant mothers have faced in maternal clinics, specifically with regards to their mental well-being. We can also understand what form of help was considered beneficial in educating the patient about postpartum depression as well as preventing it, and how this form of help could continue to be promoted in maternity clinics.
The method used for this study is a literature review. Scholarly articles and academic journals between the years 2010-2020 have been collected for analysis. CINAHL, Academic Search Elite (EBSCO) and PubMed were the primary platforms used to collect the literature necessary for the literature review.
The results of the study revealed that postpartum depression was more prevalent in women of immigrant and foreign background in comparison to the native population. Women of marginalized groups often overlooked their mental health and ignored any physical ailments which were a result of their mental wellbeing. A study revealed that EPDS was not the best choice in diagnosing immigrant women with PPD, let alone helping them understand what PPD is. Communicating with patients and taking their cultural differences in to consideration when providing care was seen as much more beneficial to immigrant women. Healthcare providers and officials need to break down the barriers surrounding maternal mental health and encourage immigrant mothers to speak about their mental well-being without being ostracized.
Äitiysklinikoiden on tarjottava terveydenhuoltopalveluita ja edistettävä väestön fyysistä ja henkistä terveyttä ottaen samalla huomioon kulttuurierot. Mielenterveyttä ei oteta huomioon naisilla, etenkään värillisillä naisilla ja maahanmuuttajataustaisilla naisilla. Opinnäytetyön tavoitteena on tehdä mielenterveydestä ensisijainen painopiste maahanmuuttajaäideille. Tarkastelemalla aikaisempia lehtiä ja artikkeleita voimme ymmärtää, mihin ongelmiin maahanmuuttajaäidit ovat kohdanneet äitiysklinikoilla, erityisesti heidän henkisen hyvinvointinsa suhteen. Voimme myös ymmärtää, minkä tyyppistä apua pidettiin hyödyllisenä potilaan kouluttamisessa synnytyksen jälkeisestä masennuksesta ja sen estämisessä, ja kuinka tämän tyyppistä apua voitaisiin edelleen edistää äitiysklinikoissa.
Tässä tutkimuksessa käytettiin kirjallisuuskatsausta. Tieteelliset artikkelit ja akateemiset lehdet vuosien 2010-2020 välillä on koottu analysoitavaksi. CINAHL, Academic Search Elite (EBSCO) ja PubMed olivat ensisijaisia alustoja, joita kerättiin kirjallisuuskatsaukseen tarvittavan kirjallisuuden keräämiseksi.
Tutkimuksen tulokset paljastivat, että synnytyksen jälkeinen masennus oli yleisempi maahanmuuttaja- ja ulkomaalaisista naisilla verrattuna alkuperäiskansoihin. Marginalisoituneiden ryhmien naiset unohtivat mielenterveytensä usein ja sivuuttivat heidän henkisen hyvinvointinsa aiheuttamat fyysiset vaivat. Tutkimus paljasti, että EPDS ei ollut paras valinta diagnosoida maahanmuuttajanaisia PPD: llä, puhumattakaan auttamalla heitä ymmärtämään, mikä PPD on. Kommunikointi potilaiden kanssa ja heidän kulttuurierot huomioon ottaminen hoidon tarjoamisessa nähtiin paljon hyödyllisemmäksi maahanmuuttajanaisille. Terveydenhuollon tarjoajien ja virkamiesten on poistettava äitien mielenterveysympäristön esteet ja rohkaistava siirtotyöläisiä puhumaan mielenterveydestään sulkematta niitä pois.