SRI-luku eli älyvalmiusindikaattori : case: kerrostalo
Jürgenson, Kristian (2020)
Jürgenson, Kristian
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020060216115
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020060216115
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää Euroopan Unionin ja Suomen asumisen energian kulutusta, millä toimenpiteillä Euroopan Unioni ja Suomi pyrkivät vähentämään sitä, selvittää mikä on SRI-luku ja miten SRI-luvun laskenta toimii edistyksellisessä saneeratussa suomalaisessa kerrostalossa. Ihmisten toiminnan myötä kasvihuoneilmiö on voimistumassa ja asuinrakennukset ovat osana kiihdyttämässä tätä energian kulutuksillansa.
Opinnäytetyön selvitysten perusteella voidaan päätellä, että EU:lla ja Suomella on selkeät tavoitteet, joilla vähentää asumiseen kuluvaa energiaa. EU:n laajuisella EPBD:llä eli rakennusten energiatehokkuusdirektiivillä on selvät tavoitteet mihin pyrkiä. Suomi on asettanut kuitenkin minimiä korkeammat tavoitteet ja pyrkii hiilineutraaliuteen vuoteen 2035 mennessä.
SRI-luvusta selvitettiin, miksi kyseinen luku on kehitetty ja kuinka laskenta suoritetaan. Case-kohde, jonka SRI-lukua laskettiin, on saneerattu 80-luvun kerros-talo Tampereella, jossa on kaksisuuntainen kaukolämpö. SRI-lukua laskettaessa selvisi, että vaikka rakennus myy energiaa lähes yhtä paljon kuin käyttää ja on asumismukavuudeltaan hyvä, 30 % SRI-luku vaikutti silti heikolta. Suurimpia asioita, jotka vaikuttivat pisteytyksiin, oli kysynnänjouston puute, kaksisuuntainen kaukolämpö, jota käytetty laskentataulukko ei huomioi ja keskitetty ilmanvaihto. Huoneistokohtaiset ilmanvaihtokoneet olisivat nostaneet SRI-lukua.
Opinnäytetyön selvitysten perusteella voidaan päätellä, että EU:lla ja Suomella on selkeät tavoitteet, joilla vähentää asumiseen kuluvaa energiaa. EU:n laajuisella EPBD:llä eli rakennusten energiatehokkuusdirektiivillä on selvät tavoitteet mihin pyrkiä. Suomi on asettanut kuitenkin minimiä korkeammat tavoitteet ja pyrkii hiilineutraaliuteen vuoteen 2035 mennessä.
SRI-luvusta selvitettiin, miksi kyseinen luku on kehitetty ja kuinka laskenta suoritetaan. Case-kohde, jonka SRI-lukua laskettiin, on saneerattu 80-luvun kerros-talo Tampereella, jossa on kaksisuuntainen kaukolämpö. SRI-lukua laskettaessa selvisi, että vaikka rakennus myy energiaa lähes yhtä paljon kuin käyttää ja on asumismukavuudeltaan hyvä, 30 % SRI-luku vaikutti silti heikolta. Suurimpia asioita, jotka vaikuttivat pisteytyksiin, oli kysynnänjouston puute, kaksisuuntainen kaukolämpö, jota käytetty laskentataulukko ei huomioi ja keskitetty ilmanvaihto. Huoneistokohtaiset ilmanvaihtokoneet olisivat nostaneet SRI-lukua.