Leväbiomassan lannoitusvaikutukset
Niemeläinen, Mira (2020)
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020060316485
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020060316485
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, onko leväbiomassalla lannoitusvaikutusta. Työ oli osa ympäristöministeriön rahoittamaa Leväsieppari-hanketta, jonka tavoitteena oli saada tehostettua jätevesien ravinteiden talteenottoa leväbiomassan avulla ja pienentää purkuvesistöjen ravinnekuormaa. Hanke toteutti hallituksen kärkihanketta ”Kiertotalouden läpimurto ja puhtaat ratkaisut käyttöön”. Opinnäytetyön toimeksiantajana toimi Hämeen ammattikorkeakoulu.
Työ koostui kahdesta samanaikaisesti toteutetusta astiakokeesta, kurkkukokeesta ja raiheinäkokeesta. Kokeet kestivät 38 ja 50 vuorokautta. Astiakokeet toteutettiin syksyllä 2019 Hämeen ammattikorkeakoulun Lepaan yksikön kasvihuoneessa. Tutkimuskokeissa käytettiin määrällisiä menetelmiä. Astiakokeet muodostuivat kahdeksasta käsittelystä. Referenssikäsittelyinä toimivat lannoittamaton ja väkilannoitettu käsittely. Neljässä käsittelyssä käytettiin lannoitukseen eri jätevesissä kasvaneita mikroleviä. Kuivapainot, ravinnepitoisuudet, pH, johtokyky ja kurkkukokeessa myös lehtivihreäpitoisuus analysoitiin sekä juurten määrä arvioitiin.
Leväbiomassalla havaittiin olevan lannoitusvaikutus kaikissa käsittelyissä. Tulokset eivät kuitenkaan olleet missään käsittelyissä yhtä hyviä kuin väkilannoitekäsittelyssä. Levätuotteista parhaiten menestyivät jätteidenkäsittelyalueen suotovedessä kasvaneet. Lannoitusvaikutus oli jätteidenkäsittelyalueen suotovedessä kasvaneella levällä noin 20 – 45 %, biokaasulaitoksen rejektivedessä kasvaneella levällä noin 20 - 30 % ja jätevedenpuhdistamon jälkikäsittelyaltaan vedessä kasvaneella levällä noin 5 - 20 % väkilannoituskäsittelyn lannoitusvaikutuksesta.
Työ koostui kahdesta samanaikaisesti toteutetusta astiakokeesta, kurkkukokeesta ja raiheinäkokeesta. Kokeet kestivät 38 ja 50 vuorokautta. Astiakokeet toteutettiin syksyllä 2019 Hämeen ammattikorkeakoulun Lepaan yksikön kasvihuoneessa. Tutkimuskokeissa käytettiin määrällisiä menetelmiä. Astiakokeet muodostuivat kahdeksasta käsittelystä. Referenssikäsittelyinä toimivat lannoittamaton ja väkilannoitettu käsittely. Neljässä käsittelyssä käytettiin lannoitukseen eri jätevesissä kasvaneita mikroleviä. Kuivapainot, ravinnepitoisuudet, pH, johtokyky ja kurkkukokeessa myös lehtivihreäpitoisuus analysoitiin sekä juurten määrä arvioitiin.
Leväbiomassalla havaittiin olevan lannoitusvaikutus kaikissa käsittelyissä. Tulokset eivät kuitenkaan olleet missään käsittelyissä yhtä hyviä kuin väkilannoitekäsittelyssä. Levätuotteista parhaiten menestyivät jätteidenkäsittelyalueen suotovedessä kasvaneet. Lannoitusvaikutus oli jätteidenkäsittelyalueen suotovedessä kasvaneella levällä noin 20 – 45 %, biokaasulaitoksen rejektivedessä kasvaneella levällä noin 20 - 30 % ja jätevedenpuhdistamon jälkikäsittelyaltaan vedessä kasvaneella levällä noin 5 - 20 % väkilannoituskäsittelyn lannoitusvaikutuksesta.