Aistiherkkyydet osana varhaiskasvatuksen arkea: Erityisvarhaiskasvattajien keinoja tukea aistiherkkää lasta
Rahkonen, Heini (2020)
Rahkonen, Heini
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020060316512
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020060316512
Tiivistelmä
Opinnäytetyöni tarkoituksena oli selvittää, miten aistiherkkyydet näkyvät varhaiskasvatuksen arjessa ja miten aistiherkkiä lapsia tuetaan. Aistiherkkyydet ovat yleisiä varhaiskasvatuksessa ja niiden tunnistaminen on erityisen tärkeää. Kasvattajien tietoisuuden lisääminen aistiherkkyyksistä ja aistiherkkien lasten tukemisesta oli osa opinnäytetyön tavoitetta. Työ on osa Riihimäen varhaiskasvatuksessa käynnissä olevaa Tutkitaan ja tuetaan tunteita -hanketta.
Tietoperustassa tarkasteltiin aistitiedon käsittelyn prosessia eli sensorista integraatiota. Aistiherkkyydet liittyvät aistitiedon säätelyn pulmaan, jolloin lapsi reagoi ärsykkeisiin yli- tai aliherkästi. Perustan toisessa osassa määriteltiin varhaiskasvatusta ohjaavat lait ja asiakirjat lapsen kehityksen ja oppimisen tuen näkökulmasta. Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Aineisto kerättiin sähköisen kyselyllä, johon vastasi seitsemän erityisvarhaiskasvattajaa. Analyysimenetelmänä käytettiin teemoittelua.
Tutkimuksen tulosten mukaan aistiherkkyydet näkyvät monissa eri tilanteissa varhaiskasvatuksen arjessa. Lapsilla ilmeni paljon tuen tarpeita esimerkiksi sosiaalisissa suhteissa ja toimintaan orientoitumisessa. Lasten tukemiseksi on tärkeää kiinnittää huomiota varhaiskasvatuksen oppimisympäristöihin. Ryhmätilojen käytön ja sisustuksen lisäksi on tärkeää luoda turvallinen ja kehitystä tukeva ilmapiiri. Tuki voidaan sovittaa yhteen osaksi lapsiryhmän muuta toimintaa erilaisin pedagogisin järjestelyin avulla kuten arkea tukevien apuvälineiden ja menetelmien avulla. Tutkimuksen tuloksista on koottu posterit opinnäytetyön liitteeksi.
Tietoperustassa tarkasteltiin aistitiedon käsittelyn prosessia eli sensorista integraatiota. Aistiherkkyydet liittyvät aistitiedon säätelyn pulmaan, jolloin lapsi reagoi ärsykkeisiin yli- tai aliherkästi. Perustan toisessa osassa määriteltiin varhaiskasvatusta ohjaavat lait ja asiakirjat lapsen kehityksen ja oppimisen tuen näkökulmasta. Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Aineisto kerättiin sähköisen kyselyllä, johon vastasi seitsemän erityisvarhaiskasvattajaa. Analyysimenetelmänä käytettiin teemoittelua.
Tutkimuksen tulosten mukaan aistiherkkyydet näkyvät monissa eri tilanteissa varhaiskasvatuksen arjessa. Lapsilla ilmeni paljon tuen tarpeita esimerkiksi sosiaalisissa suhteissa ja toimintaan orientoitumisessa. Lasten tukemiseksi on tärkeää kiinnittää huomiota varhaiskasvatuksen oppimisympäristöihin. Ryhmätilojen käytön ja sisustuksen lisäksi on tärkeää luoda turvallinen ja kehitystä tukeva ilmapiiri. Tuki voidaan sovittaa yhteen osaksi lapsiryhmän muuta toimintaa erilaisin pedagogisin järjestelyin avulla kuten arkea tukevien apuvälineiden ja menetelmien avulla. Tutkimuksen tuloksista on koottu posterit opinnäytetyön liitteeksi.