Verkkokoulutuksen mahdollisuudet liiketoiminnassa : case: HoviKoti
Renard, Alex (2020)
Renard, Alex
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020060216379
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020060216379
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää HoviKodin työntekijöiden mielipiteitä ja kokemuksia verkossa toteutuvasta koulutuskokonaisuudesta. Tämän lisäksi tavoitteena oli myös selvittää, mitä muita mahdollisuuksia verkkokoulutus voisi tuoda yritykselle. Toimeksiantaja ei ollut aikaisemmin käyttänyt verkkokoulutusta liiketoiminnassaan, eikä täten tiennyt sen tuomista mahdollisuuksista tai vaikutuksista liiketoiminnalleen.
Opinnäytetyön teoriaosuudessa käsiteltiin aluksi verkkokoulutusta, sen eri ominaisuuksia sekä mahdollisuuksia. Aihetta verrattiin lähiopetukseen, jotta pystyttiin tuomaan esille sen tuomia hyötyjä ja haittoja. Tämän jälkeen siirryttiin käsittelemään henkilöstön osaamista ja sen kehittämistä.
Opinnäytetyön tutkimus toteutettiin yksilöhaastatteluina viidelle Sofiakylä Oy:n vakituiselle työntekijälle. Sofiakylä Oy on yksi toimeksiantajan hoivapalveluyksiköistä. Haastateltavat henkilöt valikoituivat satunnaisesti verkkokoulutuksen suorittaneista henkilöistä. Haastattelujen tulosten myötä toimeksiantaja sai käsityksen henkilöstönsä mielipiteistä uudesta verkkokoulutuksesta. Lisäksi pohdinnan avulla pystyttiin tuomaan esille myös muita verkkokoulutuksen tulevaisuuden mahdollisuuksia. Nämä tiedot auttavat toimeksiantajaa päättämään verkkokoulutuksen mahdollisista käyttötavoista tulevaisuudessa.
Tutkimuksen mukaan verkkokoulutuksen isoimmaksi hyödyksi nousi ajasta ja paikasta riippumaton suoritustapa. Lisäksi oppimisalusta sai positiivisen vastaanoton sekä kehuja selkeydestä ja helppokäyttöisyydestä. Sisällöllisesti verkkokoulutus koettiin kuitenkin liian helpoksi. Tulosten mukaan työntekijät oppivat tehokkaasti sekä verkkokoulutuksella että lähiopetuksella, mutta koulutuksen aiheen tulisi olla vaikuttava tekijä valittaessa koulutusmuotoa.
Opinnäytetyön teoriaosuudessa käsiteltiin aluksi verkkokoulutusta, sen eri ominaisuuksia sekä mahdollisuuksia. Aihetta verrattiin lähiopetukseen, jotta pystyttiin tuomaan esille sen tuomia hyötyjä ja haittoja. Tämän jälkeen siirryttiin käsittelemään henkilöstön osaamista ja sen kehittämistä.
Opinnäytetyön tutkimus toteutettiin yksilöhaastatteluina viidelle Sofiakylä Oy:n vakituiselle työntekijälle. Sofiakylä Oy on yksi toimeksiantajan hoivapalveluyksiköistä. Haastateltavat henkilöt valikoituivat satunnaisesti verkkokoulutuksen suorittaneista henkilöistä. Haastattelujen tulosten myötä toimeksiantaja sai käsityksen henkilöstönsä mielipiteistä uudesta verkkokoulutuksesta. Lisäksi pohdinnan avulla pystyttiin tuomaan esille myös muita verkkokoulutuksen tulevaisuuden mahdollisuuksia. Nämä tiedot auttavat toimeksiantajaa päättämään verkkokoulutuksen mahdollisista käyttötavoista tulevaisuudessa.
Tutkimuksen mukaan verkkokoulutuksen isoimmaksi hyödyksi nousi ajasta ja paikasta riippumaton suoritustapa. Lisäksi oppimisalusta sai positiivisen vastaanoton sekä kehuja selkeydestä ja helppokäyttöisyydestä. Sisällöllisesti verkkokoulutus koettiin kuitenkin liian helpoksi. Tulosten mukaan työntekijät oppivat tehokkaasti sekä verkkokoulutuksella että lähiopetuksella, mutta koulutuksen aiheen tulisi olla vaikuttava tekijä valittaessa koulutusmuotoa.