Hyppää sisältöön
    • Suomeksi
    • På svenska
    • In English
  • Suomi
  • Svenska
  • English
  • Kirjaudu
Hakuohjeet
JavaScript is disabled for your browser. Some features of this site may not work without it.
Näytä viite 
  •   Ammattikorkeakoulut
  • Tampereen ammattikorkeakoulu
  • Opinnäytetyöt (Avoin kokoelma)
  • Näytä viite
  •   Ammattikorkeakoulut
  • Tampereen ammattikorkeakoulu
  • Opinnäytetyöt (Avoin kokoelma)
  • Näytä viite

Hörtsänän arboretumin puuston inventointi ja hoitosuunnitelma

Tounas, Tiia (2020)

 
Avaa tiedosto
Tounas_Tiia.pdf (4.851Mt)
Lataukset: 


Tounas, Tiia
2020
Näytä kaikki kuvailutiedot
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020060416868
Tiivistelmä
Hörtsänän arboretum on vuonna 1909 perustettu arboretum Orivedellä. Se on puulajipuisto, jossa kasvaa useita kymmeniä eri puulajeja. Nämä puulajit on tuotu arboretumiin eri puolilta maailmaa. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli inventoida nämä Hörtsänän arboretumissa kasvavat puulajit ja tehdä alueelle puuston hoitosuunnitelma. Alueella kasvaa lukuisia muitakin erilaisia kasvilajeja, mutta opinnäytetyössä keskityttiin tarkastelemaan ainoastaan alueen puustoa.

Arboretumin ympäristö jakautuu kahteen erilaiseen alueeseen, rakennettuun ja rakentamattomaan. Rakennettu alue on yleisilmeeltään puistomaista ja rakentamaton alue metsää. Rakennetulla alueella puut kasvoivat joko yksittäin tai muutaman puuyksilön ryhmissä, joten alueelta ei ollut mahdollista muodostaa metsikkökuvioita, vaan alueen jokainen puuyksilö inventoitiin erikseen. Puista määritettiin niiden laji, pituus, läpimitta ja niiden sijainti kartalla. Metsäisistä, rakentamattomista, alueista mitattiin relaskooppikoealat puulajeittain.

Puulajien inventoinnin tuloksena saatiin tietoa alueella kasvavista puulajeista. Tulosten mukaan alueella esiintyy 31 eri puusukua, joita edustaa yhteensä 72 eri puulajia. Puulajeista eniten alueella esiintyy pihtalajeja, joita havaittiin kasvavan alueella yhteensä 13 eri lajia. Vastaavasti taas joitakin puusukuja edustaa arboretumissa vain yksi tai muutama laji.

Rakentamattoman alueen puusto jaettiin metsikkökuvioihin puuston perusteella. Metsikkökuvioissa ei ollut lainkaan ainoastaan yhden puulajin metsiköitä, vaan kaikki olivat sekapuustoisia. Yleisesti kuvioiden puusto oli tiheää ja niissä saattoi havaita selkeää kilpailua elintilasta. Tämä tarkoittaa sitä, että puuston harventaminen olisi tarpeen. Kahteen kohtaan aluetta oli taimettunut pihdan alikasvosta. Pihdan alikasvoksen vapauttamisen myötä taimettuneista pihdoista olisi mahdollista kasvattaa alueelle uusi pihtasukupolvi.

Hörtsänän arboretumin puulajisto on monipuolinen ja arvokas. Alueen ominaispiirteiden ja lajiston säilyttäminen jatkossakin on erittäin tärkeää. Arvokkaiden puulajien säilymisen edellytyksenä on lajiston riittävä hoito, johon käytettävissä olevat resurssit ovat kuitenkin pienet.
 
Kokoelmat
  • Opinnäytetyöt (Avoin kokoelma)
Ammattikorkeakoulujen opinnäytetyöt ja julkaisut
Yhteydenotto | Tietoa käyttöoikeuksista | Tietosuojailmoitus | Saavutettavuusseloste
 

Selaa kokoelmaa

NimekkeetTekijätJulkaisuajatKoulutusalatAsiasanatUusimmatKokoelmat

Henkilökunnalle

Ammattikorkeakoulujen opinnäytetyöt ja julkaisut
Yhteydenotto | Tietoa käyttöoikeuksista | Tietosuojailmoitus | Saavutettavuusseloste