Esteettömyyden parantaminen julkisessa rakennuksessa

Abstract

Rakennetun ympäristön esteettömyys pyritään huomioimaan nykyisin jo julkisten rakennusten suunnitteluvaiheessa. Vanhojen rakennusten esteettömyysratkaisut on toteutettu usein jälkeenpäin ja niiden toimivuus vaihtelee. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää esteettömyyden toteutuminen vuonna 1929 valmistuneessa, nykyään julkisessa käytössä olevassa rakennuksessa. Samalla laadittiin suunnitelma toimille, joiden perusteella esteettömyyttä voidaan kohteessa parantaa. Esteettömyyden toteutumista selvitettiin kohteessa esteettömyyskartoituksen avulla.

Esteettömyyskartoituksen tuloksena saatiin kattava kuva rakennuksen esteettömyyden toteutumisesta. Puutteita löytyi nykyisiin määräyksiin ja suosituksiin verrattaessa jonkin verran. Kulkemisen ja havaitsemisen esteet olivat tuloksissa yleisimpiä. Havaituista puutteista laadittiin toimenpide-ehdotuksia, joiden pohjalta laadittiin toteutussuunnitelma esteettömyyden parantamiseksi. Lopuksi arvioitiin kustannukset ehdotetuille toimenpiteille.

Kohteena olleen rakennuksen rakenteet aiheuttavat haasteita esteettömyyden toteuttamiselle. Kaikkien esteiden poistaminen saattaisi vaatia rakennuksen käyttötarkoituksen ja rakenteiden muuttamista. Osittainkin esteettömäksi tehty rakennus palvelee käyttäjiä kuitenkin paremmin kuin kohde, jonka esteettömyyden parantamiseksi ei ole tehty toimenpiteitä.

Nowadays accessibility of public buildings is taken into account already in the design phase. Accessibility solutions for older buildings are often implemented afterwards and their functionality varies. The purpose of this thesis was to investigate accessibility in a building from 1929, which is now in public use. A plan was drawn up for measures to improve accessibility at the site. The implementation options were investigated at the site with the help of accessibility mapping.

The accessibility survey provided a comprehensive picture of the accessibility of the building. Some shortcomings were found in a comparison with the current regulations and recommendations. Barriers to movement and perception were the most common in the results. Proposals for action were made on basis of the identified shortcomings, which were then combined into an implementation plan to improve accessibility. Lastly, the costs of the proposed measures were assessed.

Based on the results of this thesis, it can be stated that the structures of the target building pose challenges to implementing the accessibility improvements. Removing all obstacles could require changes in the purpose and structures of the building. However, a building that is partially accessible serves the users better than one where no operations have been undertaken to improve accessibility.