Ruokahävikin vähentäminen keskuskeittiö Tillariinassa
Antintupa, Marika (2020)
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020060417005
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020060417005
Tiivistelmä
Työn tavoitteena oli ideoida tapoja ruokahävikin vähentämiseksi Ilmajoen kunnan ruokapalveluyksikkö Tillariinalle. Tämän lisäksi tavoitteena oli löytää syyt ruokahävikin syntymiselle sekä selvittää, kuinka ruokahävikkiä voitaisiin tulevaisuudessa seurata. Teemahaastatteluiden avulla saatiin selville Tillariinan nykyinen tilanne ruokahävikin suhteen sekä ideoita sen vähentämiseen. Opinnäytetyön aikana käyttöön otettiin myös Hukka-ruokahävikkisovellus. Työssä arvioitiin sovelluksen käytettävyyttä ja tuotiin ilmi sekä positiiviset että negatiiviset asiat sovellukseen liittyen.
Työssä seurattiin Tillariinan tarjoiluhävikkiä. Ruokahävikin määrää seurattiin punnitsemalla se kahden viikon ajan. Hävikkiin laskettiin pääruoka, salaatit sekä jälkiruoka. Hävikkimittaukset punnittiin viikoilla kahdeksan sekä kymmenen.
Alun perin tarkoitus olisi ollut mitata hävikki uudestaan kahden viikon ajan. Näitä tuloksia olisi verrattu keskenään. Toisen hävikkimittauksen ajankohta olisi ollut teemahaastatteluiden jälkeen, jonka aikana olisi otettu huomioon mahdollisuuksien mukaan työntekijöiden ideoita hävikin vähentämiselle. Tämän esteeksi tuli koronaviruksen aiheuttama tauti COVID-19. Viruksen vuoksi alakoulun oppilaiden ruokailu meni tauolle, eivätkä tulokset olisi olleet enää kunnolla vertailukelpoisia.
Tämän vuoksi tuloksia verrattiin Kirkonkrannin päiväkodin tarjoiluhävikin tuloksiin. Tuloksista ilmeni, että Tillariinan hävikki on korkeampi kuin Kirkonkrannin. Ensimmäisen hävikkiviikon määrä oli melko paljonkin suurempi, mutta viikolla kymmenen päästiin hyvin lähelle Kirkonkrannin lukemia. Tillariinan ruokailijamäärät ovat kuitenkin suurempia kuin Kirkonkrannilla. Kirkonkrannin ruokailijoita oli hävikin mittauksen aikaan 100-120, kun taas Tillariinan 300-340. Tämä huomioon ottaen Tillariinan hävikki ei ole mahdottoman suuri verrattuna Kirkonkrannin omaan.
Ideoina ruokahävikin vähentämiselle olivat muun muassa minilounaan poistaminen sekä pienemmät GN-vuoat ruokailun loppupuolella. Hävikin mittauksesta puhuttaessa tuli esille, että kerran viikossa suoritettava hävikin mittaus voisi onnistua.
Työssä seurattiin Tillariinan tarjoiluhävikkiä. Ruokahävikin määrää seurattiin punnitsemalla se kahden viikon ajan. Hävikkiin laskettiin pääruoka, salaatit sekä jälkiruoka. Hävikkimittaukset punnittiin viikoilla kahdeksan sekä kymmenen.
Alun perin tarkoitus olisi ollut mitata hävikki uudestaan kahden viikon ajan. Näitä tuloksia olisi verrattu keskenään. Toisen hävikkimittauksen ajankohta olisi ollut teemahaastatteluiden jälkeen, jonka aikana olisi otettu huomioon mahdollisuuksien mukaan työntekijöiden ideoita hävikin vähentämiselle. Tämän esteeksi tuli koronaviruksen aiheuttama tauti COVID-19. Viruksen vuoksi alakoulun oppilaiden ruokailu meni tauolle, eivätkä tulokset olisi olleet enää kunnolla vertailukelpoisia.
Tämän vuoksi tuloksia verrattiin Kirkonkrannin päiväkodin tarjoiluhävikin tuloksiin. Tuloksista ilmeni, että Tillariinan hävikki on korkeampi kuin Kirkonkrannin. Ensimmäisen hävikkiviikon määrä oli melko paljonkin suurempi, mutta viikolla kymmenen päästiin hyvin lähelle Kirkonkrannin lukemia. Tillariinan ruokailijamäärät ovat kuitenkin suurempia kuin Kirkonkrannilla. Kirkonkrannin ruokailijoita oli hävikin mittauksen aikaan 100-120, kun taas Tillariinan 300-340. Tämä huomioon ottaen Tillariinan hävikki ei ole mahdottoman suuri verrattuna Kirkonkrannin omaan.
Ideoina ruokahävikin vähentämiselle olivat muun muassa minilounaan poistaminen sekä pienemmät GN-vuoat ruokailun loppupuolella. Hävikin mittauksesta puhuttaessa tuli esille, että kerran viikossa suoritettava hävikin mittaus voisi onnistua.