Konfliktimineraalit osana yritysten due diligence -raportointia: Vaikuttavan lainsäädännön taustat sekä raportoinnin mahdollisuudet tulevalle
Karjalainen, Outi (2020)
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020060417116
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020060417116
Tiivistelmä
Euroopan unionin laajuinen laki konfliktimineraaleista astuu voimaan 1.1.2021. Lain tarkoituksena on hankaloittaa neljän mineraaliin: tinan, tantaalin, volframin sekä kullan myyntiä osana aseellisia konflikteja sekä muita ihmisoikeusloukkauksia. Näistä mineraaleista käytetään usein lyhennettä 3TG niiden englanninkielisten sanapariensa vuoksi (tin, tantalum, tungsten, gold).
Konfliktimineraalit ovat erityisen alttiita rikolliselle väärinkäytölle niiden kansainvälisen kauppa-arvon vuoksi. Monet yksityisellekin kuluttajalle tutut tuotteet, esimerkiksi puhelimet ja autot, käyttävät valmistuksessaan näitä mineraaleja. Kasvanut kysyntä louhintaan onkin epävakaissa olosuhteissa johtanut mineraaleista saatavien rahavirtojen väärinkäyttöön, kuten aseellisten joukkojen tukemiseen, pakkotyöhön, rahanpesuun sekä korruptioon.
Tässä opinnäytetyössä on pyritty löytämään konfliktimineraalien paikka yritysten nykyisessä vastuullisuusraportoinnissa. Ohjenuorana ovat kansainvälisen lainsäädännön lisäksi eri järjestöjen ohjeistukset sekä varsinaiset due diligence -raportit, joihin työn tutkimuksellinen osuus painottuu. Tarkoituksena on arvioida etenkin lainsäädännön vaikuttavuutta yrityksiin, yritysten toimintaa lainsäädännön puitteissa ja lopulta tämän kaiken vaikuttavuutta itse konfliktimaihin.
Varsinainen tutkinnallinen osuus keskittyy yritysten tuottamiin konfliktimineraalien due diligence -raportteihin, joiden kohderyhmäksi ovat valikoituneet tulostusalan yritysten konfliktimineraaliraportit. Tutkimuksen tavoitteena ei ole ollut asettaa näitä raportteja paremmuusjärjestykseen, vaan avata niiden kautta lainsäädännön tuottamia raameja, alan monimuotoista toimintaympäristöä sekä mahdollisuuksia kehittää toimintaa alati kehittyvää lainsäädäntöä sekä vastuullista tahtotilaa silmällä pitäen.
Konfliktimineraalit ovat erityisen alttiita rikolliselle väärinkäytölle niiden kansainvälisen kauppa-arvon vuoksi. Monet yksityisellekin kuluttajalle tutut tuotteet, esimerkiksi puhelimet ja autot, käyttävät valmistuksessaan näitä mineraaleja. Kasvanut kysyntä louhintaan onkin epävakaissa olosuhteissa johtanut mineraaleista saatavien rahavirtojen väärinkäyttöön, kuten aseellisten joukkojen tukemiseen, pakkotyöhön, rahanpesuun sekä korruptioon.
Tässä opinnäytetyössä on pyritty löytämään konfliktimineraalien paikka yritysten nykyisessä vastuullisuusraportoinnissa. Ohjenuorana ovat kansainvälisen lainsäädännön lisäksi eri järjestöjen ohjeistukset sekä varsinaiset due diligence -raportit, joihin työn tutkimuksellinen osuus painottuu. Tarkoituksena on arvioida etenkin lainsäädännön vaikuttavuutta yrityksiin, yritysten toimintaa lainsäädännön puitteissa ja lopulta tämän kaiken vaikuttavuutta itse konfliktimaihin.
Varsinainen tutkinnallinen osuus keskittyy yritysten tuottamiin konfliktimineraalien due diligence -raportteihin, joiden kohderyhmäksi ovat valikoituneet tulostusalan yritysten konfliktimineraaliraportit. Tutkimuksen tavoitteena ei ole ollut asettaa näitä raportteja paremmuusjärjestykseen, vaan avata niiden kautta lainsäädännön tuottamia raameja, alan monimuotoista toimintaympäristöä sekä mahdollisuuksia kehittää toimintaa alati kehittyvää lainsäädäntöä sekä vastuullista tahtotilaa silmällä pitäen.