dc.contributor.author | Peltomäki, Riikka | |
dc.date.accessioned | 2020-06-05T09:54:41Z | |
dc.date.available | 2020-06-05T09:54:41Z | |
dc.date.issued | 2020 | - |
dc.identifier.uri | http://www.theseus.fi/handle/10024/342611 | |
dc.description.abstract | Nyky-yhteiskunta korostaa lapsen osallistumisen ja toimijuuden mahdollistamisen tärkeyttä. Lapsen mielipide tulee kuulla. Tämä työ keskittyy siihen, miten lapselta voidaan saada tietoa ja mitä täytyy huomioida, kun tutkimuksen kohteena on alle kouluikäinen lapsi. Opinnäytetyö on toteutettu yhteistyössä Euroopan komission rahoittamassa tutki-mus- ja innovaatiohankkeessa ”Children Hybrid Integration: Learning Dialogue as a way of Upgrading Policies of Participation”, tuttavallisemmin Child-up-tutkimushankkeen kanssa. Hankkeen kohteena ovat maahanmuuttajataustaiset lapset ja nuoret. Hankkeen tarkoituksena on selvittää lasten kykyä osallistua ja vaikuttaa kotoutumisensa sosiaalisiin ja kulttuurisiin olosuhteisiin. Hanke toteutetaan varhaiskasvatuksen, perusopetuksen ja toisen asteen opetuksen piirissä. Opinnäytetyö arvioi, kuinka toimivia olivat hankkeessa varhaiskasvatuksen puolella käytetyt tiedonkeruumenetelmät hankkeen ensimmäisessä tiedonkeruuvaiheessa. Opinnäytetyön aineisto koostuu hankkeen ensimmäisestä tiedonkeruu vaiheesta varhaiskasvatuksen puolella. Suomessa hankeen tutkimusosio toteutettiin Etelä-Pohjanmaan ja Pirkanmaan alueilla. Kyselytutkimus toteutettiin varhaiskasvatuk-sen puolella toiminnallisella tiedonkeruumenetelmällä, haastattelemalla lapsia. Tutkimuksen tiedonkeruun lähestymistapa täyttää etnografisen tutkimuksen piirteitä. Tutkimuksen analyysivaiheessa käytetään diskurssianalyysiä sekä narratiivista analyysiä. Tutkimustuloksista käy ilmi, että lasten haastattelut on syytä suunnitella huolellisesti, aina kyselylomakkeesta lähtien. Haastatteluissa tulee kiinnittää huomiota haastattelutilojen rauhallisuuteen. Muualta kuuluvat äänet tai näkymä leikkipihalla saavat herkästi lapsen tarkkaavaisuuden pois itse haastattelusta. Haastattelukysymykset tulee suunnitella lapsen kehitystaso huomioiden, ja niiden tulee olla lapsilähtöisiä. Tutkimuksen mukaan lasten on helpompi vastata monivalintakysymyksiin kuin avoimiin kysymyksiin. Tutkimuksen perusteella lapset tulevat mielellään haastatteluun. | fi |
dc.language.iso | fin | - |
dc.rights | fi=All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.|sv=All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.|en=All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.| | - |
dc.title | Lapsen ääni esille tutkimuksen tiedonkeruuvaiheessa | - |
dc.type.ontasot | fi=Ylempi AMK-opinnäytetyö|sv=Högre YH-examensarbete|en=Master's thesis| | - |
dc.identifier.urn | URN:NBN:fi:amk-2020060517255 | - |
dc.subject.specialization | Sosiaaliala | - |
dc.subject.degreeprogram | fi=Sosiaaliala|sv=Sociala området|en=Social Sciences| | - |
dc.subject.yso | lapsitutkimus | - |
dc.subject.yso | osallisuus | - |
dc.subject.yso | diskurssianalyysi | - |
dc.subject.discipline | Sosiaaliala, Ylempi AMK | - |