Näkökulmia viiteen ruokamatkailustrategiaan
Tapanainen, Erkki-Petteri (2020)
Tapanainen, Erkki-Petteri
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020060517408
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020060517408
Tiivistelmä
Opinnäytetyö on tehty toimeksiantona Haaga-Helia ammattikorkeakoulun Hungry for Finland ruokamatkailun tuotteistamishankkeelle. Opinnäytetyössä tutkitaan Australian, Irlannin, Skotlannin, Walesin ja Suomen ruokamatkailustrategioita. Päätutkimusongelma on: Mitä keinoja tutkittavissa ruokamatkailustrategioissa on kohteen ruokamatkailun edistämiseksi? Alatutkimusongelmat ovat: Mitä yhtäläisyyksiä ja eroja näissä strategioissa on? Mitä keinoja tai toimenpiteitä voi hyödyntää Suomessa ruokamatkailun edistämiseen?
Strategioita tutkitaan laadullisin menetelmin teorialähtöisenä sisällönanalyysina. Tutkimusmenetelmä jakautuu kahteen eri osaan: referaatteihin ja luokitteluun. Referaatit ovat tiivistelmät strategia kokonaisuuksista. Luokittelussa huomattiin, että strategioiden välillä ei ollut valtavia eroja. Matkakohteen kehittämisen ja hallinnan näkökulmasta kaikki strategiat suoriutuivat melko tasavertaisesti. Markkinoinnin näkökulmasta Irlannin strategia oli kattavin ja Walesin strategia suppein. Brändäämisen näkökulmasta Suomen strategia oli kattavin ja Walesin strategia suppein.
Tarinankerronta oli keinona jokaisessa tutkittavassa strategiassa, ja se on kustannustehokas keino edistää ruokamatkailua. Ruokamatkailun taloudellisen onnistumisen mittaaminen on vaikeaa, ja sitä käsiteltiin vähänlaisesti strategioissa. Irlannin ja Skotlannin strategioiden välillä vertailtiin strategioissa käytettävien keinojen eroja mielikuvien ja konkretian välillä. Skotlannin keinojen ollessa konkreettisempia ja Irlannin enemmän mielikuviin nojaavia, näiden keinojen välillä ei ole selvää kumpi on parempi, konkretia voi toimia paremmin kohdemaan sisäisessä kommunikoinnissa, kun taas mielikuvat ulkoisessa kommunikoinnissa. Lopuksi ehdotetaan esiin tulleita keinoja, joita Suomen ruokamatkailustrategiaan voisi omaksua, näitä oli esimerkiksi SWOT-analyysi ja ruokamatkailualalle luotavat urapolut.
Strategioita tutkitaan laadullisin menetelmin teorialähtöisenä sisällönanalyysina. Tutkimusmenetelmä jakautuu kahteen eri osaan: referaatteihin ja luokitteluun. Referaatit ovat tiivistelmät strategia kokonaisuuksista. Luokittelussa huomattiin, että strategioiden välillä ei ollut valtavia eroja. Matkakohteen kehittämisen ja hallinnan näkökulmasta kaikki strategiat suoriutuivat melko tasavertaisesti. Markkinoinnin näkökulmasta Irlannin strategia oli kattavin ja Walesin strategia suppein. Brändäämisen näkökulmasta Suomen strategia oli kattavin ja Walesin strategia suppein.
Tarinankerronta oli keinona jokaisessa tutkittavassa strategiassa, ja se on kustannustehokas keino edistää ruokamatkailua. Ruokamatkailun taloudellisen onnistumisen mittaaminen on vaikeaa, ja sitä käsiteltiin vähänlaisesti strategioissa. Irlannin ja Skotlannin strategioiden välillä vertailtiin strategioissa käytettävien keinojen eroja mielikuvien ja konkretian välillä. Skotlannin keinojen ollessa konkreettisempia ja Irlannin enemmän mielikuviin nojaavia, näiden keinojen välillä ei ole selvää kumpi on parempi, konkretia voi toimia paremmin kohdemaan sisäisessä kommunikoinnissa, kun taas mielikuvat ulkoisessa kommunikoinnissa. Lopuksi ehdotetaan esiin tulleita keinoja, joita Suomen ruokamatkailustrategiaan voisi omaksua, näitä oli esimerkiksi SWOT-analyysi ja ruokamatkailualalle luotavat urapolut.