Tehtaan aktiivilietelaitoksen toimintapisteen määritys ja toiminnan kehittäminen
Vento, Petri (2020)
Vento, Petri
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020060517427
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020060517427
Tiivistelmä
Opinnäytetyön taustalla on Oy Essity Finland Ab:n paperitehtaalla Nokialla käytössä oleva Best Practice -standardi, joka määrittelee vedenkäsittelyprosessille optimaalisen toiminnan eri laskentamenetelmien ja prosessimuuttujien avulla. Opinnäytteen tarkoitus on tutkia aktiivilietteen mikrobiologista koostumusta ja määrittää optimaalisia toimintaparametreja aktiivilietelaitoksen vedenkäsittelyprosessille. Työn empiirisessä osuudessa kerättiin tietoja jäteveden laadusta ottamalla näytteitä aktiivilieteprosessin ilmastusaltaasta. Opinnäytetyössä käytettiin yrityksen Best Practice -aineiston laskentamenetelmiä sekä tehtaan laboratorion analyysimenetelmiä näytteiden tutkimiseen ja datan keräämiseen. Best Practice -aineisto kuuluu opinnäytteen salassa pidettäviin kohtiin. Työssä mitattiin aktiivilietteeseen liuennutta happea ja muodostettiin lietealtaan happiprofiili. Lietenäytteistä mitattiin kemiallinen hapentarve sekä määritettiin mikrobien jakauma yksittäisissä näytteissä laskemalla havaintoyksiköt mikroskoopin avulla. Prosessin kannalta olennaisista mikrobeista otettiin digitaalikuvia, joiden tarkoitus on olla apuna mikrobien tunnistamisessa ja jakauman määrittämisessä.
Työn aikana happiprofiili asettui prosessiin kohdistettujen muutosten avulla kohti tässä työssä tavoiteltuja arvoja. Kemiallisen hapentarpeen jakautuminen ilmastusprosessin eri vaiheissa tasoittui ensimmäisiin mittauksiin nähden. Mikrobijakauma muuttui niin, että ripsieläinten suhteellinen osuus kasvoi ja rataseläinten osuus väheni.
Näistä tuloksista voidaan johtaa, että ilmastusventtiilejä ja palautuslietteen virtaamaa säätämällä voidaan vaikuttaa lietteen ominaisuuksiin, prosessin tehokkuuteen ja lietteessä elävään mikrobiekosysteemiin. Tutkitut parametrit antavat selkeitä viitteitä prosessin toiminnasta ja aktiivilietteen laadusta, ja ne voidaan ottaa käyttöön tehtaan prosessinseurannassa. Saadun tiedon perusteella prosessille on löydetty tapoja vaikuttaa prosessin tehokkuuteen sekä parametreja, joilla sitä voidaan seurata entistä tarkemmin. Tätä tietoa voidaan hyödyntää edelleen kehittämällä menetelmiä ja uusilla mittalaitehankinnoilla.
Työn aikana happiprofiili asettui prosessiin kohdistettujen muutosten avulla kohti tässä työssä tavoiteltuja arvoja. Kemiallisen hapentarpeen jakautuminen ilmastusprosessin eri vaiheissa tasoittui ensimmäisiin mittauksiin nähden. Mikrobijakauma muuttui niin, että ripsieläinten suhteellinen osuus kasvoi ja rataseläinten osuus väheni.
Näistä tuloksista voidaan johtaa, että ilmastusventtiilejä ja palautuslietteen virtaamaa säätämällä voidaan vaikuttaa lietteen ominaisuuksiin, prosessin tehokkuuteen ja lietteessä elävään mikrobiekosysteemiin. Tutkitut parametrit antavat selkeitä viitteitä prosessin toiminnasta ja aktiivilietteen laadusta, ja ne voidaan ottaa käyttöön tehtaan prosessinseurannassa. Saadun tiedon perusteella prosessille on löydetty tapoja vaikuttaa prosessin tehokkuuteen sekä parametreja, joilla sitä voidaan seurata entistä tarkemmin. Tätä tietoa voidaan hyödyntää edelleen kehittämällä menetelmiä ja uusilla mittalaitehankinnoilla.