Julkisivujärjestelmän lasinkannatuksen kehitystyö
Siirilä, Heikki (2020)
Siirilä, Heikki
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020060617485
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020060617485
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoitus oli suunnitella kestävämpi julkisivujärjestelmän lasinkannatus Purso Oy:n rakennusjärjestelmäyksikölle. Tavoitteena oli kehittää lasinkannatuksen entistä versiota siten, että se kestäisi 800 kilogramman lasin painoa. Tarve tälle kehitystyölle syntyi, kun työn tilaaja huomasi, että osa kilpailevista yrityksistä ilmoittaa lasinkannatinjärjestelmänsä kantokyvyksi suuremman arvon kuin heidän nykyisen lasinkannatuksensa ilmoitetaan kestävän.
Tämän työn perustana käytettiin tuotekehitykseen ja lujuuslaskentaan liittyviä teoksia sekä yrityksen sisäistä osaamista. Työhön sisällytettiin myös lasinkannatuksen paranneltujen versioiden 3D-mallinnusta ja FEM-laskentaa. Lisäksi suoritettiin fyysiset kuormitustestit rakennetuille prototyypeille.
Tulosten perusteella kehitetty lasinkannatus kesti kuormitustesteissä 800 kilogramman lasin painoa niin, että vaakaprofiilin taipuma pysyi sallituissa rajoissa. Mallinnus ja FEM-analyysi osoittautuivat onnistuneiksi, sillä rakennelma käyttäytyi lähes suunnitellusti fyysisissä kuormitustesteissä.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että yritykselle löydettiin tapa tehdä lasinkannatinjärjestelmästä kestävämpi. Jatkokehityksenä olisi kuitenkin hyvä miettiä, kuinka alumiinisen lasinkannatinprofiilin taipuminen saataisiin estettyä vielä paremmin. Lisäksi olisi hyvä miettiä muun muassa, miten lasinkannatuksen valmistuskulut saadaan minimoitua kuormituskestävyys säilyttäen.
Opinnäytetyön liitteissä on luottamuksellista tietoa, joten niitä ei ole julkaistu tämän työn julkisessa versiossa.
Tämän työn perustana käytettiin tuotekehitykseen ja lujuuslaskentaan liittyviä teoksia sekä yrityksen sisäistä osaamista. Työhön sisällytettiin myös lasinkannatuksen paranneltujen versioiden 3D-mallinnusta ja FEM-laskentaa. Lisäksi suoritettiin fyysiset kuormitustestit rakennetuille prototyypeille.
Tulosten perusteella kehitetty lasinkannatus kesti kuormitustesteissä 800 kilogramman lasin painoa niin, että vaakaprofiilin taipuma pysyi sallituissa rajoissa. Mallinnus ja FEM-analyysi osoittautuivat onnistuneiksi, sillä rakennelma käyttäytyi lähes suunnitellusti fyysisissä kuormitustesteissä.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että yritykselle löydettiin tapa tehdä lasinkannatinjärjestelmästä kestävämpi. Jatkokehityksenä olisi kuitenkin hyvä miettiä, kuinka alumiinisen lasinkannatinprofiilin taipuminen saataisiin estettyä vielä paremmin. Lisäksi olisi hyvä miettiä muun muassa, miten lasinkannatuksen valmistuskulut saadaan minimoitua kuormituskestävyys säilyttäen.
Opinnäytetyön liitteissä on luottamuksellista tietoa, joten niitä ei ole julkaistu tämän työn julkisessa versiossa.