Lannoitus nestemäisellä fosforilla kylvön yhteydessä
Mäkelä, Antti (2020)
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020060817625
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020060817625
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena on tutkia fosforipitoisen lannoitteen levitystä kylvön yhteydessä. Opinnäytetyö sisältää taustatietoa lannoituksesta, nestelannoitusjärjestelmän rakentamisen VM 6000ds -kylvökoneeseen, sekä viljelykokeen N-xt:n fosforipitoisella nestelannoitteella Yli-Mäkelän tilalla. Kylvökoneeseen rakennettiin nestelannoitusjärjestelmä, joka toimii keskipakopumpulla ja ohjataan sähköisesti ohjainlaitteella ja paineensäätöventtiilistöllä.
Lannoituskoe suoritettiin tilalla 7,42 hehtaarin alalla, jossa oli yhteensä 20 eri koeruutua kahdella eri lannoitustasolla, sekä nollaruuduilla. Koeruutuja mitattiin biomassakuvilla, lehtimittauksilla, näköhavainnoilla, sekä lopuksi puimalla lohkon koeruudut ja mittaamalla jokaisesta ruudusta kilot. Puiduista koeruuduista mitattiin myös kosteus, valkuainen ja tärkkelys.
Koeruutujen kylvö suoritettiin myöhään 1.6.2019 RGT Planet -ohralla ja puinti suoritettiin 28.9.2019. Kylvöolosuhteet olivat mainiot kuten alku-kesäkin, mutta heinäkuun edetessä kasvusto kärsi kovasti kuivuudesta, mikä näkyi kasveissa tyhjinä jyvinä ja tähkinä. Varsinaisia eroja koeruutujen välillä silmämääräisesti ei voinut havaita paitsi Suomensalpietarilla lannoitetuissa ruuduissa, jotka olivat kasvussa hieman myöhässä NPK-ruutuihin verrattuna.
Koeruutujen mittauksista voitiin todeta lannoitustavan tuoneen lisäsatoa 80 kilosta yli 750 kiloon hehtaarille verrattuna viereiseen nollaruutuun. Nestelannoitus todettiin laskennallisesti osittain kannattavaksi, mutta kokeita todellisen kannattavuuden toteamiseksi tulee vielä tehdä lisää.
Lannoituskoe suoritettiin tilalla 7,42 hehtaarin alalla, jossa oli yhteensä 20 eri koeruutua kahdella eri lannoitustasolla, sekä nollaruuduilla. Koeruutuja mitattiin biomassakuvilla, lehtimittauksilla, näköhavainnoilla, sekä lopuksi puimalla lohkon koeruudut ja mittaamalla jokaisesta ruudusta kilot. Puiduista koeruuduista mitattiin myös kosteus, valkuainen ja tärkkelys.
Koeruutujen kylvö suoritettiin myöhään 1.6.2019 RGT Planet -ohralla ja puinti suoritettiin 28.9.2019. Kylvöolosuhteet olivat mainiot kuten alku-kesäkin, mutta heinäkuun edetessä kasvusto kärsi kovasti kuivuudesta, mikä näkyi kasveissa tyhjinä jyvinä ja tähkinä. Varsinaisia eroja koeruutujen välillä silmämääräisesti ei voinut havaita paitsi Suomensalpietarilla lannoitetuissa ruuduissa, jotka olivat kasvussa hieman myöhässä NPK-ruutuihin verrattuna.
Koeruutujen mittauksista voitiin todeta lannoitustavan tuoneen lisäsatoa 80 kilosta yli 750 kiloon hehtaarille verrattuna viereiseen nollaruutuun. Nestelannoitus todettiin laskennallisesti osittain kannattavaksi, mutta kokeita todellisen kannattavuuden toteamiseksi tulee vielä tehdä lisää.