Peritoneaalidialyysipotilaan ravitsemusohjauksen kehittäminen: Potilasohje Satasairaalaan

Abstract

Projektin tarkoitus oli kehittää peritoneaalidialyysipotilaiden ravitsemusohjausta Satasairaalan dialyysiosastolla. Kehittämistarve on lähtöisin tilaajaorganisaatiosta, jossa ei ennen projektia ole ollut käytössä kirjallista potilasohjetta ravitsemusohjauksen tukena. Ensimmäisessä tapaamisessa tilaajan kanssa oppaan aiheeksi tarkentui potilaan ravitsemus tämän siirtyessä predialyysivaiheesta peritoneaalidialyysiin. Suuri osa potilaista dialyysiosastolla on iäkkäitä, joten opasta suunnitellessa kiinnitettiin erityistä huomiota helppolukuisuuteen ja oppaan selkeyteen.

Perehdyimme peritoneaalidialyysiin ja peritoneaalidialyysipotilaiden ravitsemuksen teoriaan oppaan suunnittelun aikana. Oppaan sisältö koostui teoriaan pohjautuvista teoksista ja aikaisemmista tutkimustuloksista. Oppaan tiedon oikeellisuus ja ajantasaisuus varmistettiin pyytämällä oppaasta palautetta dialyysiosaston ravitsemusterapeutilta.

Valmis opas sisältää tärkeimmät tiedot peritoneaalidialyysipotilaan ruokavaliosta, tietoja yksittäisistä ruoka-aineista, joiden syömisen suhteen potilas saattaa joutua tekemään muutoksia dialyysihoitojen alettua sekä yksinkertaisia ohjeita potilaalle ruokavalion toteuttamiseksi. Oppaasta saatiin palautetta tilaajalta useita kertoja sen koostamisen aikana ja yhteistyö oli toimivaa. Hyvä yhteydenpito auttoi tekemään ravitsemusoppaasta mahdollisimman käytettävän tilaajaorganisaatiossa.

The purpose of the project was to improve nutrition counseling of patients undergoing peritoneal dialysis. The need for this project came from the client organization where prior to this project no written material has been used in the nutritional counseling of patients. In the first meeting with the client organization the subject of the patient guide narrowed down to the nutrition of patients moving from predialysis phase to peritoneal dialysis. Most of the patients in the dialysis ward are elderly so when planning the patient guide additional care was put to the clarity of the text and making the guide easy to read.

We familiarized ourselves with peritoneal dialysis and the theory of the nutrition of patients in peritoneal dialysis. The contents of the guide were formed from works based on theory and findings from prior studies. Information and its actuality were verified by asking for feedback from the nutritional therapist of the dialysis ward.

The finished guide contains the most important knowledge about the diet of patients in peritoneal dialysis, information about individual foods that patients in peritoneal dialysis have to pay attention to in their diets after starting to undergo peritoneal dialysis treatment and simple instructions to help the patients with their diets. The client organization gave feedback about the guide multiple times when the guide was being planned and written and the cooperation was fluent. Good communication helped make the nutritional guide as usable as possible in the client organization.