Taiteilijan ja tilaajatahon vuorovaikutus taiteilijan näkökulmasta: Vuorovaikutuksen opas

Abstract

Opinnäytetyö liittyy kuvataiteilijan edunvalvontaan ja liiketoimintaosaamisen kehittämisen kontekstiin. Kuvataiteilijan toimeentulo on pirstaleista ja vain pieni osa siitä muodostuu taiteellisen työn palkoista ja palkkioista tai myyntituloista. Opinnäytetyö pyrkii palvelumuotoilun menetelmin parantamaan näiden tulonmuodostusalueiden työskentelymahdollisuuksia sekä tutkii taiteilijan ja tilajaatahon välistä vuorovaikutusta taiteilijan näkökulmasta. Opinnäytteen pohjalta tehdään opas, jonka kohderyhmänä ovat kuvataiteilijat ja kuvataidekentän muut toimijat sekä luovien alojen edustajat yleisesti.

Opinnäytetyön viitekehys muodostuu taiteilijoiden tarpeista taiteilijan ja tilaajatahon välisessä vuorovaikutuksessa, taiteilijan ja tilaajatahon väliseen vuorovaikutukseen liittyvistä paradigmoista, vuorovaikutuksen eettisyyden teemasta, kuvataiteen ominaisuuksista ja teoriasta sekä palvelumuotoilun menetelmistä ja teoriasta. Opinnäytteessä tutkitaan mitä taiteilijan tulisi ottaa huomioon varmistaakseen taiteilijan ja tilaajatahon välisen toimivan vuorovaikutuksen, mitä paradigmoja taiteilijan ja tilaajatahon väliseen vuorovaikutukseen liittyy ja miten vuorovaikutuksen eettisyys varmentuu.

Palvelumuotoiluprosessi sisälsi asiakasymmärryksen keräämisen ja sen kiteyttämisen sekä ratkaisun kehittämisen. Opinnäyte sisältää tulevaan oppaaseen tulevia tietoja ja työkaluja. Oppaan taitto ja julkaisu sijoittuvat opinnäytetyön luovuttamisen jälkeiseen aikaan. Ymmärrystä kerättiin taiteilija-, asiantuntija- ja tilaajatahohaastatteluin sekä tutustumalla alan kirjallisuuteen ja oppaisiin. Oppaaseen tulevia työkaluja prototypioitiin taiteilijoille järjestetyssä työpajassa sekä käyttämällä erilaisia analyysityökaluja.

Tutkimuksessa selvisi, että suuri osa taiteilijalle opastettavista asioista sijoittuu aikaan ennen tilaustyön aloittamista. Tutkimuksessa esiin tulleita paradigmoja ovat muun muassa ajatus siitä, että tilaajataho osallistuu taiteen määrittelyyn sekä taiteilijoiden hankalaksi oletettu suhde talouteen ja tuotanto-osaamiseen. Vuorovaikutuksen eettisyyden varmentamiseen liittyy ennakointi ja sopiminen sekä sopimuksista kiinni pitäminen.

Kuvataiteilijoilla on tarve ennakoinnin työkaluille ja vuorovaikutuksessa huomioitavien asioiden ohjeistukselle. Työ auttaa hahmottamaan taiteilijan omia reunaehtoja ja ennakoimaan tilaustyöprosessin kulkua sekä korostamaan taiteilijan asiantuntijaroolia, ammatti-identiteettiä ja itsetuntoa. Opinnäyte auttaa tilaajahanketta tarkoituksessaan törmäyttää eri alojen tekijöitä toistensa kanssa.

The thesis is related to the visual artist's advocacy and the context of business competence development. The visual artist's livelihood is fragmented and only a small part of it consists of salaries and fees for artistic work, or sales revenue. The objective of the thesis was to improve the working opportunities for these income generating areas and to examine the interaction between the artist and the client from the artist's point of view, what paradigms are involved in the interaction between the artist and the client and how the ethics of the interaction are verified. This work employed service design methods. A guide will be made, on the basis of this thesis, for the target group of visual artists and other actors in the field of visual arts, as well as representatives of the creative field in general.

The service design process included gathering and defining customer understanding and developing a solution. The thesis contains information and tools that will be included in a future guide. The layout and publication of the guide take place after the submission of the thesis. Understanding of the artist’s needs were gathered through interviews with artists, experts and clients. The tools that will be included in the guide were prototyped using various analysis tools and in a workshop for artists.

The study revealed that a large part of the instructions to the artist take place before the start of commissioned work. The paradigms that emerged in the study include, among other details, the idea that the client participates in the definition of art and the supposedly difficult relationship between artists and the economy and production know-how. Ensuring the ethics of interaction involves anticipation and contracts, and adherence to agreements. Visual artists have a need for foresight tools and guidance on what to consider in their interactions. The work helps to outline the artist's own framework conditions and to anticipate the course of the commissioning process, as well as to emphasize the artist's expert role, professional identity and self-esteem. The thesis helps the purpose of the commissioner’s research and development project to collide parties of different fields with each other.