Turun ammattikorkeakoulun hiilijalanjäljen laskenta

Abstract

Turun kaupunginvaltuusto päätti uudesta kaupunkistrategiasta 16.4.2018 ja asetti tavoitteeksi hiilineutraaliuden saavuttamisen vuoteen 2029 mennessä. Turun ammattikorkeakoulu Oy:n suurin omistaja on Turun kaupunki. Kaupungin omistamana yhtiönä Turun ammattikorkeakoulu on sitoutunut Turun kaupungin ilmastotavoitteisiin. Turun ammattikorkeakoulu on työn tekemisen aikaan tekemässä päätöstä hiilineutraaliudesta ja tavoitteena on vuosi 2025. Opetus- ja kulttuuriministeriö myös edellyttää kaikilta korkeakouluilta hiilijalanjälkiarviota osana tämän kevään sopimusneuvotteluja. Ilmastonmuutos uhkaa meitä kaikkia ja toimiin sitä vastaan on ryhdyttävä pikimmiten. Jotta hiilineutraalisuus tavoitteeseen päästään, on ensin selvitettävä organisaation hiilidioksidipäästöjen määrä ja suurimmat päästölähteet.

Tämän opinnäytetyön tavoitteena on arvioida Turun ammattikorkeakoulun hiilijalanjälkeä sekä pohtia keinoja sen vähentämiseksi ja kompensoimiseksi. Laskennan tavoitteena eivät ole absoluuttisen tarkat arvot vaan tieto kasvihuonekaasujen mittakaavasta ja merkittävimmistä päästölähteistä. Siten voidaan suunnitella tarkemmat toimenpiteet päästöjen vähentämiseksi ja kompensoimiseksi. Laskenta perustuu vuoden 2018 tietoihin. Työ sisältää arviointia, epävarmuuksia ja puutteita, eikä työtä voi käyttää tarkkana vertailukohteena, ellei laskennassa käytetä samoja perusteita. Työ sisältää paljon kategorisointeja ja vertailuja, ja tulokset on selitetty numeroin. Tiedot perustuvat kirjallisuuteen, artikkeleihin ja Turun ammattikorkeakoulun asiantuntijoilta kerättyyn tietoon.

Laskennan perusteella Turun ammattikorkeakoulun vuoden 2018 hiilijalanjälki on noin 12 336 tonnia hiilidioksidia. Lukema tippuu 9 066 tonniin, jos siitä vähennetään yhteisön lounasruokailut ja henkilökunnan työmatkaliikenne, jotka eivät kuulu organisaation hiilijalanjälkeen. Suurimmat päästöt, 4 534 tonnia, syntyivät kiinteistöistä. Toiseksi suurimmat päästöt, 2 607 tonnia, syntyivät matkustuksesta. Kolmanneksi suurimmat päästöt, 2 240 tonnia, tuotti ruoka. Muita pienempiä laskentakohteita olivat hankinnat, palvelut, jäte, siivous ja logistiikka.

The Turku City Council decided on a new city strategy on 16 April 2018 and set the goal of achieving carbon neutrality by 2029. The largest owner of Turku University of Applied Sciences Ltd is the City of Turku. As a city-owned company, Turku University of Applied Sciences is committed to the City of Turku's climate goals. Turku University of Applied Sciences is deciding on carbon neutrality at the time of the work and the goal is 2025. The Ministry of Education and Culture will also require all universities to have a carbon footprint calculation as part of this spring’s contract negotiations. Climate change threatens us all and actions against it must be taken immediately. In order to achieve the goal of carbon neutrality, it is first necessary to determine the amount of carbon dioxide emissions and the largest sources of emissions.

The aim of this thesis is to evaluate the carbon footprint of Turku University of Applied Sciences and to consider ways for reduction and compensation. The aim of the calculation is not accurate values but information on the scale of greenhouse gases and the most significant sources of emissions, thus more precise measures to reduce and compensate can be devised. The calculation is based on 2018 data. The work contains evaluation, uncertainties and shortcomings, and the work cannot be used as an accurate reference unless the same criteria are used in the calculation. The work includes a lot of categorization and comparisons, and the results are explained in numbers. The information is based on literature, articles and information gathered from Turku University of Applied Sciences experts.

Based on the calculation, Turku University of Applied Sciences' carbon footprint in 2018 is approximately 12,336 tonnes of carbon dioxide. The figure drops to 9,066 tonnes if we deduct community lunches and staff commuting, which are not part of the organization’s carbon footprint. The largest emissions, 4,534 tonnes, came from buildings. The second largest emissions, 2,607 tonnes, came from travelling. The third largest emissions, 2,240 tonnes, came from food. Other smaller calculated categories were acquisitions, services, waste, cleaning and logistics.