Alkeisoppilaiden kokemuksia viulunsoiton harjoittelusta
Mattila, Johanna (2020)
2020
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020060917936
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020060917936
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena on tutkia, miten perustasolla 1 ja 2 soittavat viulunsoiton oppilaat kokevat viulunsoiton harjoittelun.
Tutkimus toteutettiin kartoittavan kyselyn avulla. Kysely jaettiin oppilaille, jotka soittavat viulua perustasolla 1 ja 2. Kysely oli kontrolloitu kysely, johon vastasi yhteensä 22 oppilasta. Kysely sisälsi pääosin avoimia kysymyksiä, mutta harjoittelun määrää kartoitettiin myös monivalintakysymyksenä. Kysely oli jaettu neljään osa-alueeseen: oppilaiden musiikillinen tausta, ajankäyttö harjoitteluun, motivaatio ja harjoittelun apuna toimivat tekijät.
Kyselyssä saadut vastaukset analysoitiin sekä laadullisesti että määrällisesti oppilaiden antamien vastausten perusteella. Kyselyn avoimet vastaukset analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä. Tuloksista ilmeni, että kaikilla kyselyyn vastanneilla oppilailla oli kokemusta varhaismusiikkikasvatustunneista ennen viulunsoiton yksityistuntien aloittamista. Useimmilla oppilailla on myös musisoivia perheenjäseniä.
Useimmiten oppilaat harjoittelevat viulunsoittoa kerran päivässä 10-20 min, mutta harjoittelumäärät vaihtelevat oppilaiden välillä. Oppilaita motivoi harjoitteluun eniten soiton miellyttävyys. Motivaation esteenä puolestaan useimmilla oppilailla on muut harrastukset tai koululäksyt. Lähes kaikilla vastaajilla harjoittelun tukena on opettaja ja osalla oppilaista harjoittelussa avustavat myös vanhemmat. Ulkoisista apuvälineistä suosituin harjoittelun apuväline oppilailla on läksyvihko.
Kyselyyn vastaaminen on oppilaille oppimiskokemus, kun he pohtivat omia harjoittelumetodejaan vastatessaan kyselyyn. Opinnäytetyön lukijat saavat lisätietoa viulunsoiton harjoittelusta perehtymällä tutkimukseen ja tietoperustaan.
Tutkimus toteutettiin kartoittavan kyselyn avulla. Kysely jaettiin oppilaille, jotka soittavat viulua perustasolla 1 ja 2. Kysely oli kontrolloitu kysely, johon vastasi yhteensä 22 oppilasta. Kysely sisälsi pääosin avoimia kysymyksiä, mutta harjoittelun määrää kartoitettiin myös monivalintakysymyksenä. Kysely oli jaettu neljään osa-alueeseen: oppilaiden musiikillinen tausta, ajankäyttö harjoitteluun, motivaatio ja harjoittelun apuna toimivat tekijät.
Kyselyssä saadut vastaukset analysoitiin sekä laadullisesti että määrällisesti oppilaiden antamien vastausten perusteella. Kyselyn avoimet vastaukset analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä. Tuloksista ilmeni, että kaikilla kyselyyn vastanneilla oppilailla oli kokemusta varhaismusiikkikasvatustunneista ennen viulunsoiton yksityistuntien aloittamista. Useimmilla oppilailla on myös musisoivia perheenjäseniä.
Useimmiten oppilaat harjoittelevat viulunsoittoa kerran päivässä 10-20 min, mutta harjoittelumäärät vaihtelevat oppilaiden välillä. Oppilaita motivoi harjoitteluun eniten soiton miellyttävyys. Motivaation esteenä puolestaan useimmilla oppilailla on muut harrastukset tai koululäksyt. Lähes kaikilla vastaajilla harjoittelun tukena on opettaja ja osalla oppilaista harjoittelussa avustavat myös vanhemmat. Ulkoisista apuvälineistä suosituin harjoittelun apuväline oppilailla on läksyvihko.
Kyselyyn vastaaminen on oppilaille oppimiskokemus, kun he pohtivat omia harjoittelumetodejaan vastatessaan kyselyyn. Opinnäytetyön lukijat saavat lisätietoa viulunsoiton harjoittelusta perehtymällä tutkimukseen ja tietoperustaan.