Perfektionisti soittotunnilla - Perfektionistin kokemus soittotunneista ja opettajista sekä tuen tarve opetuksessa
Huolila, Iisa (2020)
Huolila, Iisa
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020060817720
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020060817720
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, miten perfektionistit kokevat soittoharrastuksen ja opettajat, sekä millaista tukea he toivoisivat soitonopettajilta saavansa. Tutkimuksen taustalla oli halu tietää, mitä perfektionistien opetuksessa olisi hyvä ottaa huomioon sekä saada selville vaikuttaako perfektionismi heidän kokemuksiinsa soitonopiskelusta.
Tutkimuksen kohderyhmänä olivat 9-18 –vuotiaat soitto-oppilaat. Tutkimus toteutettiin kyselytutkimuksena johon vastasi perfektionistisia sekä ei-perfektionistisia oppilaita. Osoittamalla kysely perfektionisteille ja ei-perfektionisteille saatiin myös tietoa siitä, miten näiden kahden ryhmän kokemukset eroavat toisistaan. Tutkimuksessa käytettiin sekä kvalitatiivisia että kvantitatiivisia tutkimusmenetelmiä. Kvantitatiivisella tutkimuksella selvitettiin mitä perfektionismin piirteitä ryhmillä esiintyi ja laadullisella tutkimuksella tarkasteltiin vastaajien kokemuksia opettajista ja soittotunneista.
Tutkimuksessa selvisi, että perfektionistiset oppilaat kaipaavat opettajiltaan tukea ja kannustusta mm. esiintymisiin ja harjoitteluun. Opettajan toivottiin olevan empaattinen ja hyvä palautteenantaja, kun taas puolueellisuus ja kriittisyys koettiin huonon opettajan piirteinä. Mukavia asioita soittotunneilla olivat mm. onnistumisen kokemukset, motivoiva ohjelmisto ja yhteissoitto, kun taas epämukavina tai vaikeina koettiin haasteet, ajankäytön vaikeudet sekä edistymisen hidastuminen.
Tutkimuksessa selvisi, että opettajilta kaivataan kykyä muokata opetustyyliään jokaiselle oppilaalle sopivaksi ja oppilaiden toiveita olisi myös hyvä kuunnella opetuksen ja ohjelmiston suunnittelussa. Huomattiin myös, että opettajan olisi tärkeää kiinnittää huomiota antamaansa palautteeseen. Palautteen olisi hyvä olla rehellistä ja rakentavaa ja siinä tulisi huomioida tasapuolisesti kehityskohteet sekä onnistumiset.
Tutkimuksen kohderyhmänä olivat 9-18 –vuotiaat soitto-oppilaat. Tutkimus toteutettiin kyselytutkimuksena johon vastasi perfektionistisia sekä ei-perfektionistisia oppilaita. Osoittamalla kysely perfektionisteille ja ei-perfektionisteille saatiin myös tietoa siitä, miten näiden kahden ryhmän kokemukset eroavat toisistaan. Tutkimuksessa käytettiin sekä kvalitatiivisia että kvantitatiivisia tutkimusmenetelmiä. Kvantitatiivisella tutkimuksella selvitettiin mitä perfektionismin piirteitä ryhmillä esiintyi ja laadullisella tutkimuksella tarkasteltiin vastaajien kokemuksia opettajista ja soittotunneista.
Tutkimuksessa selvisi, että perfektionistiset oppilaat kaipaavat opettajiltaan tukea ja kannustusta mm. esiintymisiin ja harjoitteluun. Opettajan toivottiin olevan empaattinen ja hyvä palautteenantaja, kun taas puolueellisuus ja kriittisyys koettiin huonon opettajan piirteinä. Mukavia asioita soittotunneilla olivat mm. onnistumisen kokemukset, motivoiva ohjelmisto ja yhteissoitto, kun taas epämukavina tai vaikeina koettiin haasteet, ajankäytön vaikeudet sekä edistymisen hidastuminen.
Tutkimuksessa selvisi, että opettajilta kaivataan kykyä muokata opetustyyliään jokaiselle oppilaalle sopivaksi ja oppilaiden toiveita olisi myös hyvä kuunnella opetuksen ja ohjelmiston suunnittelussa. Huomattiin myös, että opettajan olisi tärkeää kiinnittää huomiota antamaansa palautteeseen. Palautteen olisi hyvä olla rehellistä ja rakentavaa ja siinä tulisi huomioida tasapuolisesti kehityskohteet sekä onnistumiset.