Miten saadaan kokki keittiöön: Onnistumisen kokemuksia työntekijän saamisesta alalle, jossa on työvoimapula
Piesala, Niina (2020)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020060817753
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020060817753
Tiivistelmä
Tässä tutkimuksessa selvitettiin, miten saadaan työntekijöitä ravintola- ja catering-alalle Saarijärvi-Viitasaaren seudun kunnissa. Ravintola- ja catering-ala kärsii työvoimapulasta, ja ala ei ole vetovoimainen. Työ- ja elinkeinoministeriön (2019) teettämän tutkimuksen mukaan kokin ammattiin oli neljänneksi vaikeinta löytää työntekijöitä.
Empiiristä aineistoa kerättiin kvalitatiivisella tutkimuksella arvostavan haastattelun (Appreciative Inquiry) menetelmällä alueen työnantajilta ravintola- ja cateringalan yrityksissä. Viitekehys koostui rekrytoinnin kanavista ja työvoiman saatavuuteen liittyvistä tutkimuksista ja tilastoista sekä työvoiman saatavuudesta Saarijärvi-Viitasaaren seudun kunnissa.
Tuloksia tarkastellessa havaittiin, että rekrytointiverkostot muodostuivat sisäisistä ja ulkoisista verkostoista. Prosessissa oli keskeistä näiden verkostojen rakentaminen ja kehittäminen sekä niissä näkyminen, työnantajamielikuvaa ja imagoa kirkastaen. Työnantajamielikuvaa parannettiin lisäämällä näkyvyyttä työnantajana ja tiedostettiin, että onnistuneella rekrytoinnilla on vaikutusta myös sisäiseen mielikuvaan.
Tutkimuksen perusteella yhteiskuntavastuullinen työllistäminen nähdään mahdollisuutena saada työvoimaa, mikä olisi myös keino osoittaa vastuullisuutta. Oppilaitosyhteistyön kehittäminen ja monipuolistaminen olivat käyttämätön mahdollisuus. Tulevaisuudessa rekrytointia voitaisiin tehdä digitaalisesti ja rekrytointiprosessi voisi muuttua pelillisempään suuntaan.
Empiiristä aineistoa kerättiin kvalitatiivisella tutkimuksella arvostavan haastattelun (Appreciative Inquiry) menetelmällä alueen työnantajilta ravintola- ja cateringalan yrityksissä. Viitekehys koostui rekrytoinnin kanavista ja työvoiman saatavuuteen liittyvistä tutkimuksista ja tilastoista sekä työvoiman saatavuudesta Saarijärvi-Viitasaaren seudun kunnissa.
Tuloksia tarkastellessa havaittiin, että rekrytointiverkostot muodostuivat sisäisistä ja ulkoisista verkostoista. Prosessissa oli keskeistä näiden verkostojen rakentaminen ja kehittäminen sekä niissä näkyminen, työnantajamielikuvaa ja imagoa kirkastaen. Työnantajamielikuvaa parannettiin lisäämällä näkyvyyttä työnantajana ja tiedostettiin, että onnistuneella rekrytoinnilla on vaikutusta myös sisäiseen mielikuvaan.
Tutkimuksen perusteella yhteiskuntavastuullinen työllistäminen nähdään mahdollisuutena saada työvoimaa, mikä olisi myös keino osoittaa vastuullisuutta. Oppilaitosyhteistyön kehittäminen ja monipuolistaminen olivat käyttämätön mahdollisuus. Tulevaisuudessa rekrytointia voitaisiin tehdä digitaalisesti ja rekrytointiprosessi voisi muuttua pelillisempään suuntaan.