Kunnat ruokapalveluiden kehittäjinä

Abstract

Opinnäytetyön tavoitteena oli vertailla kuntien teettämiä ruokapalveluselvityksiä ja selvityksissä ehdotettuja toimenpiteitä. Opinnäytetyön tutkimusmenetelmänä käytettiin sisällönanalyysiä, ja tutkimuksen aineistona olivat kymmenen erikokoisen kunnan ruokapalveluselvitykset. Ruokapalveluselvityksistä osa oli julkisia ja osa luottamuksellisia. Ruokapalveluselvitysmateriaalit luettiin useampaan kertaan tutkimuksen eri vaiheissa. Sen jälkeen analysoitiin kuntakohtaiset ruokapalveluselvitykset sekä vertailtiin selvitysten sisältöjä. Selvityksien sisällöistä kerättiin samanlaisia asioita, joita kuntien ruokapalveluselvityksissä oli tuotu esille. Aineisto taulukoitiin ja analysoitiin yhdeksän eri teeman mukaan. Ruokapalveluselvitysten analyysi toi esiin, että useilla kunnilla oli tarve tehostaa ruokapalvelutuotantoa, etsiä mahdollisia säästökohteita sekä toiminnallisia vaihtoehtoja nykyiselle ruokatuotantotavalle. Ruokatuotannon keskittäminen isompiin kokonaisuuksiin nousi myös vaihtoehdoksi usean kunnan kehitys- ja toimenpide-ehdotuksissa. Kuntien ruokapalveluista pyritään hakemaan säästöjä, vaikka tutkimustulokset kertoivat, että ruokapalvelut ovat pieni prosentuaalinen osa kunnan kokonaiskustannuksista. Kolme kuntaa oli selvityksen jälkeen keskittänyt keittiöverkkoaan, joten voidaan todeta, että ruokapalveluselvityksissä esitettyihin toimenpiteisiin oli ryhdytty. Aterianhintoja ei kuntien kesken voinut vertailla, koska hinnat sisälsivät erilaisia ruokatuotannosta syntyviä kustannuksia, joten ne eivät olleet vertailukelpoisia keskenään. Lopputuloksena valmistui ruokapalveluselvitysmalli, jossa kerrotaan, mitä selvityksen tulisi vähintään sisältää. Toki selvityksen sisältöön vaikuttaa myös se, millainen on saatu ruokapalveluiden toimeksianto.