Lähihoitajien kokemuksia kotihoidon vetovoimatekijöistä Jyväskylän kaupungilla
Liljeroos, Sanna (2020)
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020060717525
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020060717525
Tiivistelmä
Hoitajien rekrytointihaasteet ja työntekijöiden työhyvinvoinnin lasku pakottavat sosiaali- ja terveysalan työnantajat pohtimaan keinoja henkilöstön riittävyyden turvaamiseksi kotihoidossa. Jyväskylän kaupungin ikääntyneiden palveluissa kotihoidon kehittäminen koetaan tärkeäksi. Tämän työn tueksi selvitetään sisäiseen ja ulkoiseen vetovoimaisuuteen vaikuttavia tekijöitä.
Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää tekijöitä, joilla on vaikutusta kotihoidon vetovoimaisuuteen. Tavoitteena oli tuottaa tietoa ja tehdä kehittämisehdotuksia, joita voidaan hyödyntää kotihoidon kehittämisessä.
Tutkimuksen menetelmä oli laadullinen: materiaali kerättiin lähihoitajille ja lähihoitajaopiskelijoille suunnatuilla teemahaastatteluilla kesäkuussa 2019. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä. Tulosten perusteella kotihoidon vetovoimaisuus rakentuu sisältä ulos päin. Hyvä tiimihenki, positiivinen työntekijäkokemus, keskitetty rekrytointi ja onnistunut lähiesimiestyö toimivat sitouttavina tekijöinä lähihoitajille. Työnhallinnan tunteen kadottaminen koetaan työhyvinvointia ja vetovoimaisuutta laskevaksi tekijäksi. Lähihoitajaopiskelijoille median luoma kuva kotihoidosta vaikuttaa työpaikan valintaan kielteisesti.
Johtopäätöksenä todetaan, että kotihoidon vetovoimaisuuden kehittäminen tulee aloittaa sisäisistä vetovoimatekijöistä. Tunne työn hallittavuudesta syntyy selkeistä tehtävänkuvista ja ammatillisesta osaamisesta. Ulkoisen vetovoiman näkökulmasta koulutusreformin vaikutus valmistuvien lähihoitajien ammatilliseen osaamiseen olisi selvittämisen arvoinen.
Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää tekijöitä, joilla on vaikutusta kotihoidon vetovoimaisuuteen. Tavoitteena oli tuottaa tietoa ja tehdä kehittämisehdotuksia, joita voidaan hyödyntää kotihoidon kehittämisessä.
Tutkimuksen menetelmä oli laadullinen: materiaali kerättiin lähihoitajille ja lähihoitajaopiskelijoille suunnatuilla teemahaastatteluilla kesäkuussa 2019. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä. Tulosten perusteella kotihoidon vetovoimaisuus rakentuu sisältä ulos päin. Hyvä tiimihenki, positiivinen työntekijäkokemus, keskitetty rekrytointi ja onnistunut lähiesimiestyö toimivat sitouttavina tekijöinä lähihoitajille. Työnhallinnan tunteen kadottaminen koetaan työhyvinvointia ja vetovoimaisuutta laskevaksi tekijäksi. Lähihoitajaopiskelijoille median luoma kuva kotihoidosta vaikuttaa työpaikan valintaan kielteisesti.
Johtopäätöksenä todetaan, että kotihoidon vetovoimaisuuden kehittäminen tulee aloittaa sisäisistä vetovoimatekijöistä. Tunne työn hallittavuudesta syntyy selkeistä tehtävänkuvista ja ammatillisesta osaamisesta. Ulkoisen vetovoiman näkökulmasta koulutusreformin vaikutus valmistuvien lähihoitajien ammatilliseen osaamiseen olisi selvittämisen arvoinen.