Medical Emergency Team- (MET) ja elvytyskoulutusmallin kehittäminen
Eerola, Krista (2020)
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020061218520
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020061218520
Tiivistelmä
Terveydenhoitohenkilökunnan on kehitettävä omaa tehokkuuttaan käyttääkseen opittuja taitoja hätätilanteissa. Hyvin suunnitellut MET- ja elvytyskoulutukset, jotka perustuvat aikuisten oppimisteorioihin ja aikuisten kasvatustieteiseen lisäävät tämän todennäköisyyttä.
Tämä opinnäytetyö toteutettiin kehittämistyönä ja sen tarkoitus oli Medical Emergency Team (MET)- ja elvytyskoulutusmallin kehittäminen palveluja käyttäville. Koulutusmalli toimii pääkouluttajien työvälineenä hoitohenkilökunnan koulutusten organisoimisessa. Opinnäytetyön päätavoitteena on parantaa Medical Emergency Team (MET)- ja elvytyskoulutusten laatua.
Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena yliopistosairaalan teho-osastolla. Opinnäytetyön menetelminä käytettiin ryhmähaastatteluja ja vertailuanalyysiä. Aineiston kerättiin kahtena ryhmähaastatteluna, joihin osallistui kahdeksan teho-osastolla työskentelevää sairaanhoitajaa sekä kaksi vastaavaa yliopistosairaalan vertailuanalyysiyksikköä.
Tulosten mukaan MET- ja elvytyskoulutusmallin tulee sisältää tilannejohtajuuden, kommunikaation ja raportoinnin harjoittelua. Tärkeänä on pidetty myös teho-osaston ja vuodeosastojen välisen yhteistyön ja kommunikaation harjoittelua. Käytännön harjoittelusta esille tuli elvytysvälineistön, potilaan siirron sekä sairaalassa liikkumisen harjoittelu. MET-hälytysten syyt ja niiden hoito ja MET- ja elvytysryhmän aktivointimenetelmät sekä lista MET-hoitajan tehtävistä ja debriefingin harjoittelu sekä käyttöönotto kuuluvat sisällöllisesti MET- ja elvytys-koulutusmalliin. MET- ja elvytyskoulutusmallin rakenteen tulisi koostua sekoitetusta oppimisesta, joka sisältää niin didaktiivista kuin simulaatiopedagogista oppimista. Koulutuksen tulee olla osastokohtaista ja sisältää moniammatillisen ryhmän koulutuksia. Koulutuksen vaikuttavuutta tulee arvioida säännöllisesti alkukokeella ja loppukokeella sekä itsearvioinneilla. MET- ja elvytyskoulutuksen pituus olisi kahdesta kahdeksaan tuntia, säännöllisesti esimerkiksi kerran kuukaudessa. Koulutusmallin mukaisilla koulutuksilla voidaan parantaa potilasturvallisuutta lisäämällä hoitohenkilökunnan osaamista ja tietämystä teknisissä, ei-teknisissä sekä ongelmanratkaisutaidoissa.
Tämä opinnäytetyö toteutettiin kehittämistyönä ja sen tarkoitus oli Medical Emergency Team (MET)- ja elvytyskoulutusmallin kehittäminen palveluja käyttäville. Koulutusmalli toimii pääkouluttajien työvälineenä hoitohenkilökunnan koulutusten organisoimisessa. Opinnäytetyön päätavoitteena on parantaa Medical Emergency Team (MET)- ja elvytyskoulutusten laatua.
Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena yliopistosairaalan teho-osastolla. Opinnäytetyön menetelminä käytettiin ryhmähaastatteluja ja vertailuanalyysiä. Aineiston kerättiin kahtena ryhmähaastatteluna, joihin osallistui kahdeksan teho-osastolla työskentelevää sairaanhoitajaa sekä kaksi vastaavaa yliopistosairaalan vertailuanalyysiyksikköä.
Tulosten mukaan MET- ja elvytyskoulutusmallin tulee sisältää tilannejohtajuuden, kommunikaation ja raportoinnin harjoittelua. Tärkeänä on pidetty myös teho-osaston ja vuodeosastojen välisen yhteistyön ja kommunikaation harjoittelua. Käytännön harjoittelusta esille tuli elvytysvälineistön, potilaan siirron sekä sairaalassa liikkumisen harjoittelu. MET-hälytysten syyt ja niiden hoito ja MET- ja elvytysryhmän aktivointimenetelmät sekä lista MET-hoitajan tehtävistä ja debriefingin harjoittelu sekä käyttöönotto kuuluvat sisällöllisesti MET- ja elvytys-koulutusmalliin. MET- ja elvytyskoulutusmallin rakenteen tulisi koostua sekoitetusta oppimisesta, joka sisältää niin didaktiivista kuin simulaatiopedagogista oppimista. Koulutuksen tulee olla osastokohtaista ja sisältää moniammatillisen ryhmän koulutuksia. Koulutuksen vaikuttavuutta tulee arvioida säännöllisesti alkukokeella ja loppukokeella sekä itsearvioinneilla. MET- ja elvytyskoulutuksen pituus olisi kahdesta kahdeksaan tuntia, säännöllisesti esimerkiksi kerran kuukaudessa. Koulutusmallin mukaisilla koulutuksilla voidaan parantaa potilasturvallisuutta lisäämällä hoitohenkilökunnan osaamista ja tietämystä teknisissä, ei-teknisissä sekä ongelmanratkaisutaidoissa.