Lasten osallistavan ruokakasvatuksen tutkiminen ja kehittäminen varhaiskasvatuksessa
Kupari, Maiju (2020)
Kupari, Maiju
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020061418684
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020061418684
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, kuinka monessa päiväkodissa toteutetaan lasten osallistavaa ruokakasvatusta. Lisäksi tutkittiin, kuinka osallistavaa ruokakasvatusta toteutetaan, jos sitä toteutetaan sekä hyödynnetäänkö ruokakasvatukseen laadittua materiaalia. Tutkimuksen tarkoituksena oli myös saada uusia kehitysideoita varhaiskasvatuksen ruokakasvatuksen toteuttamiseen.
Tutkimusmenetelminä käytettiin laadullista ja määrällistä. Tutkimuksen aineistoa kerättiin Webropol-kyselyllä ja havainnoimalla. Kysely lähetettiin varhaiskasvatuksen parissa työskenteleville lastentarhaopettajille, lastenhoitajille ja keittiötyöntekijöille ympäri Suomen. Kyselyyn vastasi 40 henkilöä, ja vastausprosentti oli 50. Havainnointitutkimus toteutettiin havainnoimalla erästä esikouluryhmää, johon kuului 15 esikoululaista. Esikouluryhmälle pidettiin osallistavan ruokakasvatuksen opetustuokio, jonka jälkeen havainnointiin ryhmän ruokakäyttäytymistä. Havainnointitutkimuksia tehtiin kaksi kertaa, toinen heti opetustuokion jälkeen ja toinen muutaman viikon kuluttua.
Tutkimustuloksista selvisi että, lasten osallistavaa ruokakasvatusta pidetään varhaiskasvatuksen piirissä erittäin tärkeänä, mutta harvemmin sitä toteutetaan suunnitellusti ja säännöllisesti. Tämän hetkinen ruokakasvatus painottuu pääasiassa kauniiden ruokailutapojen opetteluun. Ruokakasvatuksen toteutuksen haasteena nähtiin isot ryhmäkoot, tilojen ahtaus ja henkilökunnan puute. Lasten ruokakasvatukseen on laadittu jonkin verran opetusmateriaalia, mutta harvemmin sitä hyödynnetään. Lapsille suunnattua Sapere-menetelmää käytettiin vain osittain muutamissa päiväkodeissa.
Tutkimusmenetelminä käytettiin laadullista ja määrällistä. Tutkimuksen aineistoa kerättiin Webropol-kyselyllä ja havainnoimalla. Kysely lähetettiin varhaiskasvatuksen parissa työskenteleville lastentarhaopettajille, lastenhoitajille ja keittiötyöntekijöille ympäri Suomen. Kyselyyn vastasi 40 henkilöä, ja vastausprosentti oli 50. Havainnointitutkimus toteutettiin havainnoimalla erästä esikouluryhmää, johon kuului 15 esikoululaista. Esikouluryhmälle pidettiin osallistavan ruokakasvatuksen opetustuokio, jonka jälkeen havainnointiin ryhmän ruokakäyttäytymistä. Havainnointitutkimuksia tehtiin kaksi kertaa, toinen heti opetustuokion jälkeen ja toinen muutaman viikon kuluttua.
Tutkimustuloksista selvisi että, lasten osallistavaa ruokakasvatusta pidetään varhaiskasvatuksen piirissä erittäin tärkeänä, mutta harvemmin sitä toteutetaan suunnitellusti ja säännöllisesti. Tämän hetkinen ruokakasvatus painottuu pääasiassa kauniiden ruokailutapojen opetteluun. Ruokakasvatuksen toteutuksen haasteena nähtiin isot ryhmäkoot, tilojen ahtaus ja henkilökunnan puute. Lasten ruokakasvatukseen on laadittu jonkin verran opetusmateriaalia, mutta harvemmin sitä hyödynnetään. Lapsille suunnattua Sapere-menetelmää käytettiin vain osittain muutamissa päiväkodeissa.